Uusrenessanssityylinen kivitalo osoitteessa Korkeavuorenkatu 21 on todistanut Suomen ja Helsingin historiaa 130 vuotta. Historian paraatipaikalla kertoo Salaisuuksien taloksikin kutsutun rakennuksen tarinan.Korkeavuorenkatu 21 valmistui vuonna 1889 helsinkiläisperheille kotitaloksi. Talossa asuivat muun muassa Anni Swan ja Juhani Aho. Neljätoista vuotta myöhemmin Venäjän valtio osti rakennuksen santarmiensa ja tsaarin salaisen poliisin ohranan käyttöön. Suomen itsenäistyttyä talosta tuli sotaväen päämaja, jota jääkärit johtivat. Talossa vehkeiltiin ja vakoiltiin. Rakennuksen kuuluisin työntekijä oli C. G. E. Mannerheim, joka suunnitteli Suomen puolustusta. Sotien jälkeen taloon asettui rajavartiolaitoksen johto. YYA-Suomessa rajojen valvonnan oli oltava vaitonaista työtä: mitä vähemmän talosta puhuttiin, sitä parempi. Talo selvisi kolmesta sodasta ja säästyi 1960-luvun vanhojen talojen purkuvimmalta, vaikka läheltä piti. Vuonna 2019 se palautetaan alkuperäiseen tehtäväänsä helsinkiläisten kotitaloksi.Sarja Kirjokansi, ISSN 2323-7392; 179.Luokitus Arkkitehtuuri. Rakennustaide (udkf 72)udkf 908 HelsinkiSuomen historia (udkf 948.0)Rakennukset. Rakennustyypit (ykl 72.2)Pääkaupunkiseutu (ykl 92.833)Suomen historia (ykl 92)Aiheet kerrostalot virastotalot asuinrakennukset asukkaat arkkitehtuuri uusrenessanssi rakennushistoria kaupunkihistoria historia Ullanlinna (Helsinki)

Muu(t) tekijä(t): Ulla-Liisa Heino, Igor Jersov ym.Asiasanat: kansansadut Venäjä

Muu(t) tekijä(t): Jyrki VainioAsiasanat: lastenkirjallisuus, paloturvallisuus, palomiehet, tulipalot, kertomukset, turvallisuuskasvatus, kuvakirjat, paloasemat, paloilmaisimet

Lasi on osa suomalaista identiteettiä. Lasi on myös kansainvälisesti tunnetuin osa suomalaista muotoilua. 100 lasissa julkaisu kertoo historiasta sadan lasiesineen avulla. Tarinoita on kirjassa yksi jokaiselta itsenäisyytemme vuodelta 1917-2017.Keräsimme näyttelyyn ja kirjaan asiakkaillemme merkityksellisiä tarinoita, jotka liittyivät johonkin lasiesineeseen. Tarinan ei tarvinnut liittyä esineen suunnittelu- tai valmistusvuoteen vaan siihen vuoteen, jolloin esineestä tuli kertojalle tärkeä. Tarinoita etsittiin yhteistyöverkoston lisäksi lehdistön ja sosiaalisen median välityksellä sekä kysymällä suoraan museokävijöiltämme.

14 x 21 cm kirja.

Elena Kojine, Kukkia alkuperäismaalaus, postikortin originaali 14x10 cm kehystämätön sign E Kojine / Elena Kojine syntyi 1871 Venäjällä ja kuoli Porvoossa 1956. Hän harjoitti taideopintoja Venäjällä ja oli varsin kielitaitoinen. Hän toimi vapaana taiteilijana ja Kuvataiteen johtavana postkorttitaiteilijana.Suomeen Kojine tuli 1918 ja vietti kesiä Kauniaisissa ja Karjalassa.Parhaiten hänet tunnetaan kukkamaalauksista.

Maaliskuun 13. päivänä 1945 Valvontakomissio esitti vaatimuksen, joka tyrmistytti suomalaisia. Kaikki Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden suurmittakaavaisten karttojen painokset ja ilmakuvat oli koottava ja toimitettava Valvontakomissiolle. Karttojen täydellinen luovuttaminen oli kaikkein hankalimpia vaatimuksia, joita Valvontakomissio Suomelle esitti. Suomesta Neuvostoliittoon luovutettiin yli 16 miljoonaa karttalehteä, liki neljäkymmentä rautatievaunulastillista karttoja.Vaikka valvontakomissio poistui Suomesta vuonna 1947 ja rauhansopimuksen ratifioimisen jälkeen sen määräyksillä ei enää voi katsoa olleen merkitystä, pidettiin luovutetun alueen karttoja koskevat ankarat rajoitukset voimassa peräti yli neljä vuosikymmentä. Karttojen käyttäminen oli kielletty vuoteen 1989 saakka, mikä aiheutti ongelmia mm. historioitsijoille ja sukututkijoille.Veli-Matti Syrjö kertoo artikkelissaan sodan jälkeisistä vaiheista mm. sen, miten Valvontakomission kanssa tuli menetellä sekä pohtii miksi luovutetun alueen kartat olivat Suomessa kiellettyjä niin kauan.Kartastoon on kerätty kielletyt kartat 1:100000 luovutetulta Karjalan alueelta. Teoksessa on mukana myös suuritöinen Jyrki Tiittasen keräämä tarkkojen maastokarttojen 1:20000 nimistö (yli 37 000) hakemistona. Kartastossa olevien ohjeiden avulla voi tilata tarkan maastokartan haluamastaan alueesta luovutetulta alueelta.

Muu(t) tekijä(t): Harri KalpaMerkinnät: omistajamerkintä

Merkinnät: omistajamerkintä

Elena Kojine syntyi 1871 Venäjällä ja kuoli Porvoossa 1956. Hän harjoitti taideopintoja Venäjällä ja oli varsin kielitaitoinen. Hän toimi vapaana taiteilijana ja Kuvataiteen johtavana postkorttitaiteilijana.Suomeen Kojine tuli 1918 ja vietti kesiä Kauniaisissa ja Karjalassa.Parhaiten hänet tunnetaan kukkamaalauksista.

Elena Kojine syntyi 1871 Venäjällä ja kuoli Porvoossa 1956. Hän harjoitti taideopintoja Venäjällä ja oli varsin kielitaitoinen. Hän toimi vapaana taiteilijana ja Kuvataiteen johtavana postkorttitaiteilijana.Suomeen Kojine tuli 1918 ja vietti kesiä Kauniaisissa ja Karjalassa.Parhaiten hänet tunnetaan kukkamaalauksista.

Merkinnät: omistajamerkintä

Asiasanat: parisuhde, äitiys, äidit, nuoret aikuiset, päihdeongelmat, rasismi, etniset vähemmistöt, vapautuneet vangit, freelance-työntekijät, menneisyys, jälleentapaaminen, entiset kumppanit, takaumat

Asiasanat: talvisota, jatkosota, sotahistoria, taistelut, sotatoimet, sotilaat, sotarintama, arki

Muu(t) tekijä(t): Helvi VasaraAlkuteos: The rains came

Sarja: Suomalaisen kirjallisuuden suuret mestariteokset

Muu(t) tekijä(t): Hertta TirranenSarja: Punainen sulka 31Alkuteos: La tulipe noire

Sarja: Aku Ankan taskukirja