Partiomatka vihollisen selustassa Kannaksen suurtaistelujen aikana kesällä 1944.

Tammen keltainen kirjasto 492

Kansissa kulumaa

3. jääkäripataljoona oli valkoisten itäarmeijan 1. jääkäriprikaatin 1. jääkärirykmenttiin kuuluva joukko-osasto Suomen sisällissodassa. Pataljoonan perustaja ja komentaja oli jääkärikapteeni Eric Schauman. Pataljoona muodostettiin rintamalle lähdettäessä 1. ja 2. jääkäripataljoonan miehistä.Pataljoona siirrettiin Tampereen valtauksen jälkeen joukkojen uudelleen ryhmittelyn yhteydessä Antreaan, missä se tulisi osallistumaan Viipurin valtaukseen. Pataljoona lähti matkaan osin Lempäälästä ja osin Tampereelta 13. huhtikuuta 1918 ja saapui pataljoonalle määrättyyn kokoontumispaikkaan Antreaan 14.–15. huhtikuuta 1918.

Erkki Mauno Isak Riimala (29. maaliskuuta 1929 Kemi – 25. heinäkuuta 2004 Helsinki) oli suomalainen mainospäällikkö, joka tuli tunnetuksi merenkulkuun perehtyneenä kirjailijana. Hän opiskeli graafisella alalla ja ryhtyi sen jälkeen mainospiirtäjäksi. Vuonna 1981 hän perusti Mainostoimisto Estrex Oy:n ja työskenteli sen toimitusjohtajana. Kirjallisen tuotantonsa Riimala aloitti Poikien laivakirjalla vuonna 1970. Tämän jälkeen hän julkaisi useita erityisesti höyrylaivoihin keskittyneitä teoksia ja pienempiä kirjasia. Hänen tuotantonsa on runsaat 20 kirjaa. Useita palkintoja ja tilaustoitä

Ilmatorjuntajoukkojen toimintaa.

Turistitikku-yhtiön TAM-mainos nimellä tehty avaamaton mainostikkurasia, kanteen painettu "Sekatavaraliike K. Mallat Salajärvi", koko 5 x 14cm

Kirja kertoo suomalaisista valvontajoukoista YK:n palveluksessa vuosina 1956-1985.

Alkuteos: Firefly summer

Uusrenessanssityylinen kivitalo osoitteessa Korkeavuorenkatu 21 on todistanut Suomen ja Helsingin historiaa 130 vuotta. Historian paraatipaikalla kertoo Salaisuuksien taloksikin kutsutun rakennuksen tarinan.Korkeavuorenkatu 21 valmistui vuonna 1889 helsinkiläisperheille kotitaloksi. Talossa asuivat muun muassa Anni Swan ja Juhani Aho. Neljätoista vuotta myöhemmin Venäjän valtio osti rakennuksen santarmiensa ja tsaarin salaisen poliisin ohranan käyttöön. Suomen itsenäistyttyä talosta tuli sotaväen päämaja, jota jääkärit johtivat. Talossa vehkeiltiin ja vakoiltiin. Rakennuksen kuuluisin työntekijä oli C. G. E. Mannerheim, joka suunnitteli Suomen puolustusta. Sotien jälkeen taloon asettui rajavartiolaitoksen johto. YYA-Suomessa rajojen valvonnan oli oltava vaitonaista työtä: mitä vähemmän talosta puhuttiin, sitä parempi. Talo selvisi kolmesta sodasta ja säästyi 1960-luvun vanhojen talojen purkuvimmalta, vaikka läheltä piti. Vuonna 2019 se palautetaan alkuperäiseen tehtäväänsä helsinkiläisten kotitaloksi.Sarja Kirjokansi, ISSN 2323-7392; 179.Luokitus Arkkitehtuuri. Rakennustaide (udkf 72)udkf 908 HelsinkiSuomen historia (udkf 948.0)Rakennukset. Rakennustyypit (ykl 72.2)Pääkaupunkiseutu (ykl 92.833)Suomen historia (ykl 92)Aiheet kerrostalot virastotalot asuinrakennukset asukkaat arkkitehtuuri uusrenessanssi rakennushistoria kaupunkihistoria historia Ullanlinna (Helsinki)

Muu(t) tekijä(t): Ulla-Liisa Heino, Igor Jersov ym.Asiasanat: kansansadut Venäjä

Muu(t) tekijä(t): Jyrki VainioAsiasanat: lastenkirjallisuus, paloturvallisuus, palomiehet, tulipalot, kertomukset, turvallisuuskasvatus, kuvakirjat, paloasemat, paloilmaisimet

14 x 21 cm kirja.

Lasi on osa suomalaista identiteettiä. Lasi on myös kansainvälisesti tunnetuin osa suomalaista muotoilua. 100 lasissa julkaisu kertoo historiasta sadan lasiesineen avulla. Tarinoita on kirjassa yksi jokaiselta itsenäisyytemme vuodelta 1917-2017.Keräsimme näyttelyyn ja kirjaan asiakkaillemme merkityksellisiä tarinoita, jotka liittyivät johonkin lasiesineeseen. Tarinan ei tarvinnut liittyä esineen suunnittelu- tai valmistusvuoteen vaan siihen vuoteen, jolloin esineestä tuli kertojalle tärkeä. Tarinoita etsittiin yhteistyöverkoston lisäksi lehdistön ja sosiaalisen median välityksellä sekä kysymällä suoraan museokävijöiltämme.

Elena Kojine, Kukkia alkuperäismaalaus, postikortin originaali 14x10 cm kehystämätön sign E Kojine / Elena Kojine syntyi 1871 Venäjällä ja kuoli Porvoossa 1956. Hän harjoitti taideopintoja Venäjällä ja oli varsin kielitaitoinen. Hän toimi vapaana taiteilijana ja Kuvataiteen johtavana postkorttitaiteilijana.Suomeen Kojine tuli 1918 ja vietti kesiä Kauniaisissa ja Karjalassa.Parhaiten hänet tunnetaan kukkamaalauksista.