Muu(t) tekijä(t): Vibeke Holstein, Pirjo LuotoAsiasanat: ruokaohjeet

Asiasanat: huumori, vitsit, koululaiset

Muu(t) tekijä(t): Risto Varteva, Laura VoipioSarja: Tekniikka tänään 1Alkuteos: Computers how they work

Muu(t) tekijä(t): Eeva Mesiäinen, Rhona Pipe ym.Merkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: Daily words

Muu(t) tekijä(t): Salla KorpelaSarja: Kaldan & Schäfer 1Alkuteos: LigblomstenAsiasanat: murha, toimittajat, anteeksianto, kontaktit, menneisyys, kosto, poliisit (ammatit), epäillyt, toimitukset (media)

Muu(t) tekijä(t): Markku ValkonenSarja: Taskutieto 53

Muu(t) tekijä(t): Immi Hellen, Venny Soldan-Brofeldt ym.Sarja: Matka Satumaahan -sarja

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Satumaailma 3

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: puolustusvoimat, sotilaspapit, sotilaat, kirkko

Muu(t) tekijä(t): Riitta Suomalainen, Vilho Arkima ym.Asiasanat: ruoka-aineet, ruokakulttuuri, gastronomia, hakuteokset

Ville Heimo Antero Itälä (s. 10. toukokuuta 1959 Luumäki)[1] on suomalainen poliitikko, joka toimi Kansallisen Kokoomuksen puheenjohtajana vuosina 2001–2004. Sen jälkeen hänet valittiin Euroopan parlamentin jäseneksi vuoden 2004 vaaleissa. Hän luopui parlamenttipaikastaan tultuaan valituksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi vuonna 2012. Itälä siirtyi elokuun alusta 2018 Euroopan petostentorjuntaviraston Olafin pääjohtajaksi

Taistelukoulu (TaistK, aik. TK) oli vuosina 1927–1992 toiminut Suomen puolustusvoimien oppilaitos, jossa annettiin monipuolista upseerikoulutusta eri vaiheissa oleville upseereille. Se yhdistyi vuonna 1992 Sotakorkeakoulun ja Kadettikoulun kanssa muodostaakseen Maanpuolustuskorkeakoulun.Koulu sijaitsi 1927–1939 Viipurissa, 1945–1947 Helsingissä, 1947–1949 Haminassa ja 1949–1992 Tuusulassa.

Rannikkotykistörykmentti 1:n esikunta oli Helsingissä. Sen tehtävänä oli puolustaa Suomenlahdella Helsingistä Hankoon.Teknikko Allan Staffansin toiminnan ansiota venäläinen Suomen sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan haltuun joutunut tykistö saatiin taisteluitta hyväkuntoisena suojeluskuntien haltuun. 7. toukokuuta 1918 perustettu Suomenlinnan Linnoitustykistö piti hallussaan aluetta ja siihen kuuluva I Suo­malainen Raskastykistöpatteri ampui 12. toukokuuta, kun valtionhoitaja Svinhufvudin läsnä ollessa nostettiin Suomen senaatin punainen leijonalippu Kustaanmiekalla salkoon. Yksiköstä tuli 16. syyskuuta 1918 Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona, joka täydennettiin 13. toukokuuta 1919 yleisessä rannikkotykistön organisaatiouudistuksessa Rannikkotykistörykmentti 1:ksi 14. toukokuuta 1919.Seuraavaksi Hangon saaristoaseman linnakkeista tehtiin 1. elokuuta 1921 Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo, mikä nimettiin 1922 uudelleen 1. Erilliseksi Rannikkotykistöpatteristoksi.RT 1:stä tuli merkittävä puolustushaaran ja aselajin kehittäjä vuoksi. Ensimmäiset koeammunnat aloitettiin Santahaminasta ja Harmajalta kuuden tuuman rannikkotykeillä jo toukokuussa 1918. 1930-luvulle mentäessä alettiin kehittää tykkejä. Muutettiin tykkien ryhmitystä siten, että ne kykenivät ampumaan joka suuntaan ympäristöön 360 asteen sektorille. Lisäksi kehitettiin Canat-tykkien putken kääntö siten, että putken korotus suureni mahdollistaen aikaisempaa suuremman ampumaetäisyyden, kehitettiin sisä- ja ulkoballistiikkaa sekä kehitettiin ampumamenetelmiä.Hieman ennen talvisotaa Rannikkotykistörykmentti 1 muutettiin 15. syyskuut 1939 Helsingin ja Pellingin Lohkoiksi, millä kummallakin oli alalohkoja. Kun taistelutoimintaa ei juuri ollut Helsingin Lohkon alueella, irrotettiin siitä pataljoona Kiveliö tammikuussa 1940 taisteluihin Viipurinlahdelle, mikä kärsi suuret tappiot. wikipedia

"Helmi Suomen maakuntien joukossa" antaa ensimmäistä kertaa monipuolisen ja kaunistelemattoman kuvan Itä-Karjalasta suomalaisvallan vuosina 1941-1944. Kirja tarjoaa uutta tietoa Suomen sotilashallinnon toimista Itä-Karjalassa sekä asukkaiden elinoloista ja mielialoista suomalaisia kohtaan. Samalla teos avaa uusia näkökulmia jatkosodasta käytyyn keskusteluun.Alueen valtaamisen uskottiin johtavan siihen, että se liitettäisiin tulevassa rauhassa Suomeen. Itä-Karjalassa ryhdyttiin harjoittamaan suomalaiskansallista valistustoimintaa. Väestö jaettiin kahteen osaan: kansalliseen väestöön eli suomalaisiin, karjalaisiin ja vepsäläisiin sekä vieraaseen väestöön, johon kuului lähinnä venäläisiä ja ukrainalaisia. Vieraasta väestöstä lähes 24 000 siirrettiin keskitysleireille, joissa ravitsemusolot olivat heikot ja kuolleisuus korkea.Sotatoimien kallistuttua Neuvostoliiton hyväksi vain vähäinen osa Itä-Karjalan asukkaista lähti suomalaisten joukkojen mukana Suomeen. Rauhanteon jälkeen Suomi joutui palauttamaan väestön takaisin alueelle ja maksamaan suuria sotakorvauksia sodan aiheuttamista vahingoista.

Muu(t) tekijä(t): Asko Räty

Asiasanat: historia, arkkitehtuuri, arkkitehdit

Muu(t) tekijä(t): E G Palmen