Merkinnät: omistajamerkintä (tarra)

Muu(t) tekijä(t): Sigfrid SireniusAsiasanat: japanilainen kirjallisuus

Sushi on paitsi herkullista ja terveellistä ruokaa, se on myös ruuanlaiton taidetta. Annokset ovat silmää hivelevän kauniita. Kirjassa opastetaan vaihe vaiheelta erilaisten sushi-ruokien valmistaminen edeten helpoista ohjeista taiteellisesti haastaviin annoksiin. Kirjasta löytyy kalaruokien lisäksi kasvissushia ja misokeittoja. Lisäksi Sushi-keittokirjassa on sanasto sekä johdanto, jossa esitellään japanilaista ruokakulttuuria, tärkeimmät työvälineet, ruoka-aineet sekä sushin valmistamisen menetelmät.

Teos on dokumentaarinen kuvaus Hiroshiman ja Nagasakin pommittajista, jotka veivät atomipommin Japaniin elokuussa 1945 ja siten ratkaisivat toisen maailmansodan nopean lopun. Kuvitettu. Dimensiot 21 ¤ 15 cm.

-Venäjä ja Japani sodassa 1904-05-Vallankumouksen esinäytös 1905-12-Täydellinen lakko 1905 Suomi

Teos sisältää jumaltarinoita, joiden avulla kiinalaiset, intialaiset ja japanilaiset ovat pyrkineet selvittämään ihmiselämän tarkoitusta vuosituhansien ajan. Myyttien tunteminen auttaa ymmärtämään salaperäistä itää, sillä myytit ovat edelleen kiinteäosa heidän nykypäiväänsä. Kuvitettu. Dimensiot 28 ¤ 22 cm.

Mm: - Juha Janhunen: Ethnocultural Field Work in Manchuria - Lauri Harvilahti: Dzangar-epiikka ja kansallinen identiteetti. Kansanperinteen ja -kirjallisuuden tutkimusta Luoteis-Kiinassa - Kai Nieminen: japanin kaunokirjallisuus ja runous. Silmäys historiaan ja alan harrastukseen Suomessa

Mieskuoro Laulun Ystävien perustamisvuosi on 1914. Ensimmäinen virallinen konsertti pidettiin 21. helmikuuta 1915 Turun Akatemiatalossa. Elettiin tsaarinvallan aikaa, jolloin kaupunkiin tarvittiin suomenkielinen kuoro tavoitteena laulaen nostaa suomalaista kansallistuntoa ja identieettiä. Syksyllä 1914 joukko miehiä päätti ryhtyä harjoittamaan mieskuorolaulua. Johtajaksi lupautui Turun tuomiokirkon kanttori Walfrid Wahlroos.Kuoron säännöt ja nimi virallistettiin 13. helmikuuta 1924. Hyvin toimiva kuoro tarvitsee vahvoja johtajia. Toiminnan käynnistyttyä kuorossa toimi 1920-1940 luvuilla kaksi vahvaa vaikuttajaa, joista toinen, kouluneuvos Aarne Honka, toimi kuoron puheenjohtaja, ja toinen, metsäneuvos Ilmari Kalkkinen, taiteellisena johtajana. Heidän merkitystään voidaan hyvällä syyllä korostaa Laulun Ystävien elämässä. Samanlaisia vahvoja johtajapareja löytyy 1970–1980-luvuilta, jolloin muun muassa hankittiin oma laulutalo. Puheenjohtaja Seppo Paatero ja taiteellinen johtaja Jarmo Kokkonen huolehtivat siitä, että kuorossa toimittiin – kunnostettiin laulutaloa ja esitettiin Jean Sibeluksen Kullervo-sinfoniaa.Kotimaan lisäksi kuoro on esiintynyt konsertoiden tai kilpaillen useissa Euroopan maissa sekä Israelissa, Kanadassa ja Japanissa. Festivaaleista mainittakoon Savonlinnan Oopperajuhlat 1990, Tallinnan Laulujuhlat 2004, Tarton mieskuorotapahtuma 2012 ja vastaava tapahtuma Reykjavikissa 2015. Matkojen aikana on solmittu ystävyyssiteitä eri kuoroihin. Ensimmäinen ulkomainen ystävyyskuoro oli Göteborgs och Bohus läns Sångarförbund. Vuonna 1966 kuoro solmi ystävyyssiteet tallinnalaiseen Teaduste Akadeemia Meeskooriin ja kuorojen välinen kanssakäyminen on jatkunut tähän päivään saakka. Kotikaupungissaan kuoro on tehnyt useaan otteeseen yhteistyötä Turun Naislaulajien kanssa ja viime aikoina yhteistyötä on tiivistetty entisestään.

Mieskuoro Laulun Ystävien perustamisvuosi on 1914. Ensimmäinen virallinen konsertti pidettiin 21. helmikuuta 1915 Turun Akatemiatalossa. Elettiin tsaarinvallan aikaa, jolloin kaupunkiin tarvittiin suomenkielinen kuoro tavoitteena laulaen nostaa suomalaista kansallistuntoa ja identieettiä. Syksyllä 1914 joukko miehiä päätti ryhtyä harjoittamaan mieskuorolaulua. Johtajaksi lupautui Turun tuomiokirkon kanttori Walfrid Wahlroos.Kuoron säännöt ja nimi virallistettiin 13. helmikuuta 1924. Hyvin toimiva kuoro tarvitsee vahvoja johtajia. Toiminnan käynnistyttyä kuorossa toimi 1920-1940 luvuilla kaksi vahvaa vaikuttajaa, joista toinen, kouluneuvos Aarne Honka, toimi kuoron puheenjohtaja, ja toinen, metsäneuvos Ilmari Kalkkinen, taiteellisena johtajana. Heidän merkitystään voidaan hyvällä syyllä korostaa Laulun Ystävien elämässä. Samanlaisia vahvoja johtajapareja löytyy 1970–1980-luvuilta, jolloin muun muassa hankittiin oma laulutalo. Puheenjohtaja Seppo Paatero ja taiteellinen johtaja Jarmo Kokkonen huolehtivat siitä, että kuorossa toimittiin – kunnostettiin laulutaloa ja esitettiin Jean Sibeluksen Kullervo-sinfoniaa.Kotimaan lisäksi kuoro on esiintynyt konsertoiden tai kilpaillen useissa Euroopan maissa sekä Israelissa, Kanadassa ja Japanissa. Festivaaleista mainittakoon Savonlinnan Oopperajuhlat 1990, Tallinnan Laulujuhlat 2004, Tarton mieskuorotapahtuma 2012 ja vastaava tapahtuma Reykjavikissa 2015. Matkojen aikana on solmittu ystävyyssiteitä eri kuoroihin. Ensimmäinen ulkomainen ystävyyskuoro oli Göteborgs och Bohus läns Sångarförbund. Vuonna 1966 kuoro solmi ystävyyssiteet tallinnalaiseen Teaduste Akadeemia Meeskooriin ja kuorojen välinen kanssakäyminen on jatkunut tähän päivään saakka. Kotikaupungissaan kuoro on tehnyt useaan otteeseen yhteistyötä Turun Naislaulajien kanssa ja viime aikoina yhteistyötä on tiivistetty entisestään.

Muu(t) tekijä(t): Sirkka-Liisa HuhtinenAsiasanat: rukoukset

Muu(t) tekijä(t): Sigfrid SireniusAsiasanat: japanilainen kirjallisuus

-Suomenkielinen teksti

Mieskuoro Laulun Ystävien perustamisvuosi on 1914. Ensimmäinen virallinen konsertti pidettiin 21. helmikuuta 1915 Turun Akatemiatalossa. Elettiin tsaarinvallan aikaa, jolloin kaupunkiin tarvittiin suomenkielinen kuoro tavoitteena laulaen nostaa suomalaista kansallistuntoa ja identieettiä. Syksyllä 1914 joukko miehiä päätti ryhtyä harjoittamaan mieskuorolaulua. Johtajaksi lupautui Turun tuomiokirkon kanttori Walfrid Wahlroos.Kuoron säännöt ja nimi virallistettiin 13. helmikuuta 1924. Hyvin toimiva kuoro tarvitsee vahvoja johtajia. Toiminnan käynnistyttyä kuorossa toimi 1920-1940 luvuilla kaksi vahvaa vaikuttajaa, joista toinen, kouluneuvos Aarne Honka, toimi kuoron puheenjohtaja, ja toinen, metsäneuvos Ilmari Kalkkinen, taiteellisena johtajana. Heidän merkitystään voidaan hyvällä syyllä korostaa Laulun Ystävien elämässä. Samanlaisia vahvoja johtajapareja löytyy 1970–1980-luvuilta, jolloin muun muassa hankittiin oma laulutalo. Puheenjohtaja Seppo Paatero ja taiteellinen johtaja Jarmo Kokkonen huolehtivat siitä, että kuorossa toimittiin – kunnostettiin laulutaloa ja esitettiin Jean Sibeluksen Kullervo-sinfoniaa.Kotimaan lisäksi kuoro on esiintynyt konsertoiden tai kilpaillen useissa Euroopan maissa sekä Israelissa, Kanadassa ja Japanissa. Festivaaleista mainittakoon Savonlinnan Oopperajuhlat 1990, Tallinnan Laulujuhlat 2004, Tarton mieskuorotapahtuma 2012 ja vastaava tapahtuma Reykjavikissa 2015. Matkojen aikana on solmittu ystävyyssiteitä eri kuoroihin. Ensimmäinen ulkomainen ystävyyskuoro oli Göteborgs och Bohus läns Sångarförbund. Vuonna 1966 kuoro solmi ystävyyssiteet tallinnalaiseen Teaduste Akadeemia Meeskooriin ja kuorojen välinen kanssakäyminen on jatkunut tähän päivään saakka. Kotikaupungissaan kuoro on tehnyt useaan otteeseen yhteistyötä Turun Naislaulajien kanssa ja viime aikoina yhteistyötä on tiivistetty entisestään.

Erinomainen bonsaiharrastajien perusteos, selkeä hoito- ja kasvatusopas, Bonsaipuun kasvatus harrastuksena on peräisin Japanista, missä vanhimmat puut ovat kulkeutuneet suvussa jo satoja vuosia. Kuvitettu. Dimensiot 24 ¤ 17 cm.

Muu(t) tekijä(t): Markus MäkinenAlkuteos: Kimu Jon'iru no ryōrininAsiasanat: muistelmat, valtionpäämiehet, yhteiskuntaolot, kokit, diktaattorit, keittiömestarit, hovit, japanilaiset, pohjois-korea, Kim Jong-Il

Dimensiot 20 ¤ 13 cm. Leima Kymmene Bruk Klubben + lainaustasku

21 x 30 cm.