Muu(t) tekijä(t): Heikki E S Mattila, Pertti AhonenSarja: Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja C-sarja n:o 28Asiasanat: hakuteokset, oikeustiede, julkisoikeus

Muu(t) tekijä(t): Pekka Aalto, Bo Göran ErikssonSarja: Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja C-sarja n:o 29Asiasanat: kansainväliset suhteet, hakuteokset, oikeustiede, kansainvälinen oikeus

Pietarissa ilmestynyt suomalainen kalenteri, sisältää paljon tietoa suomalaisten elämästä kaupungissa ja Inkerinmaalla.

Muu(t) tekijä(t): Eeva-Liisa JaakkolaSarja: Suuri suomalainen kirjakerhoAlkuteos: One child

Sarja: Bibliotheca SigillumianaAsiasanat: arkeologia, rautakausi, helsingin yliopisto, sukupuolentutkimus, Suomalainen Tiedeakatemia, esihistoriallinen arkeologia, ahvenanmaan historia, suomalainen ja vertaileva arkeologia

Kaarlo Lauri Torvald Malmberg (8. toukokuuta 1888 Helsinki – 14. maaliskuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti, joka toimi sotaväen päällikkönä vuonna 1925 ja suojeluskuntien komentajana vuosina 1921–1944. Hän oli sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa saanut jääkäri, joka osallistui Suomen sisällissotaan tykistökomentajana. Malmberg oli myös Suomen puolustusministerinä vuosina 1924–1925 sekä kotijoukkojen komentajana toisen maailmansodan aikana vuosina 1939–1944.Väinö Henrik Palojärvi (vuoteen 1906 Hildén, käytti Saksassa peitenimeä Brandt; 13. kesäkuuta 1894 Vihti – 10. kesäkuuta 1955 Helsinki)[1] oli suomalainen jääkärikenraalimajuri.[2][3] Palojärvi oli Saksassa ensimmäisen maailmansodan aikana sotilaskoulutuksen saanut jääkäri. Tulikasteensa hän sai Saksan itärintamalla Misse-joella. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan komppanianpäällikkönä. Talvisodan aikana Palojärvi palveli Suomen sotilasasiamiehenä Tukholmassa, josta hän palasi välirauhan aikana ja osallisti jatkosotaan palvellen muun muassa divisioonan komentajana. Väinö Palojärvi tunnettiin erinomaisena pianistina ja hän toimi aikanaan säestäjänä jääkäritoverinsa Heikki Nurmion sanoittaman Jääkärimarssin ensiesityksessä.

Sarja: Bibliotheca SigillumianaAsiasanat: arkeologia, rautakausi, helsingin yliopisto, sukupuolentutkimus, Suomalainen Tiedeakatemia, esihistoriallinen arkeologia, ahvenanmaan historia, suomalainen ja vertaileva arkeologia

Sarja: Bibliotheca SigillumianaAsiasanat: arkeologia, rautakausi, helsingin yliopisto, sukupuolentutkimus, Suomalainen Tiedeakatemia, esihistoriallinen arkeologia, ahvenanmaan historia, suomalainen ja vertaileva arkeologia

Hurskas kurjuusKirjaSillanpää, F. E., 1888-1964.Otava 1919 1 pUlkoasu [2], 237 sivuaKieli suomiJulkaistu Helsinki :WSOY 1930Luokitus udk 894.541Suomenkielinen kertomakirjallisuus (ykl 84.2)Lisätiedot F. E. Sillanpää

Muu(t) tekijä(t): Eeva-Liisa JaakkolaSarja: Suuri suomalainen kirjakerhoAlkuteos: One child

Muu(t) tekijä(t): Markus Lehtipuu, Eeva SundströmMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Suomalainen matkaopasAsiasanat: matkaoppaat

Muu(t) tekijä(t): Olli Martio, Eija JussilaAsiasanat: historia, akatemiat, tiede, tiedepolitiikka

Muu(t) tekijä(t): Malcolm Hicks, Matti Saarnisto ym.Asiasanat: historia, esihistoria, latinan kieli, epidemiat, tartuntataudit, oikeusjärjestys, stoalaisuus, nekrologit

Muu(t) tekijä(t): Kåre Olofsen, Kirsten Holme Bertelsen ym.Sarja: Suuri suomalainen Tee itse -käsikirja [16]; virikkeet, korjaukset, saneeraukset

Teos käsittelee Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran toimintaa ja sen vaikutusta suomalaiseen teologiseen ajatteluun ja kirjallisuuteen vuosina 1891-1941. Kirjassa esiteltävät teologiset ajattelijat ja heidän teoksensa ovat merkittäviä Suomen teologisen ajattelun ja kirkkohistorian kannalta.

Muu(t) tekijä(t): Esko Suomalainen

15 x 22 cm, kaunokirjallinen kertomus matkustuksesta Englannissa v. 1939.

Gustaf Herman von Numers oli suomalainen heraldikko. Hän on suunnitellut suomalaisia kunnanvaakunoita ja yhteisöjen tunnuksia. Hänet on palkittu Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1973. Numers oli ensimmäinen suomalainen, joka kutsuttiin Académie internationale d’héraldiquen jäseneksi.Lähde: WikipediaSyntyi31.7.1912KangasalaKuoli21.5.1978

Gustaf Herman von Numers oli suomalainen heraldikko. Hän on suunnitellut suomalaisia kunnanvaakunoita ja yhteisöjen tunnuksia. Hänet on palkittu Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1973. Numers oli ensimmäinen suomalainen, joka kutsuttiin Académie internationale d’héraldiquen jäseneksi.Lähde: WikipediaSyntyi31.7.1912KangasalaKuoli21.5.1978

Gustaf Herman von Numers oli suomalainen heraldikko. Hän on suunnitellut suomalaisia kunnanvaakunoita ja yhteisöjen tunnuksia. Hänet on palkittu Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1973. Numers oli ensimmäinen suomalainen, joka kutsuttiin Académie internationale d’héraldiquen jäseneksi.Lähde: WikipediaSyntyi31.7.1912KangasalaKuoli21.5.1978