Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: memoarer, Edvard Westermarck

Alkuteos: Historien om Edvard MunchAsiasanat: elämäkerrat, kuvataiteilijat, Norja

Otto E. A. Hjelt : hans liv och gärningKirjaHjelt, Edv , 1855-1921 ; Söderström & C:o , kustantajaSöderström 1916.Näytä muut versiot (2)Genre elämäkerratUlkoasu Käytettävissä filmikortteina KansalliskirjastossaXI, [1], 304 s.Kieli ruotsiJulkaisija Helsingfors : Söderström, 1916.Aiheet Hjelt, Otto Edvard August, → 1823-1913. Hjelt, Otto Edvard August. lääkärit Lisätiedot Edv. Hjelt

Alkuteos: Den sista fursten : en berättelse om Edvard Gylling

Edvard Wilhelm Lybeck (27. joulukuuta 1864 Ilmajoki – 16. kesäkuuta 1919[1][2]) oli suomalainen lääkäri ja Elämänmäen luonnonparantolan perustaja.Lybeckin vanhemmat olivat kirurgian maisteri, Ikaalisten piirilääkäri Frans Edward Lybeck (1836–1868) ja Sofie Louise Lybeck os. Järnefelt.[3] Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin alkeisopistosta vuonna 1884 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1887 sekä lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1890 ja lisensiaatiksi vuonna 1895.[2] Lybeck omisti vuosina 1896–1904 äitinsä perustaman yksityisen Kammion sairaalan Helsingissä.[4]Lybeck perusti vuonna 1904 Vilppulan lähelle Elämänmäen hermotauti- ja luonnonparantolan. Parantola oli toiminnassa vuoteen 1918 saakka. Sen jälkeen Lybeck toimi Kirvun luonnonparantolan lääkärinä. Hän teki itsemurhan kesäkuussa 1919.[5]Lybeckin oppi-isä oli saksalainen Louis Kuhne. Kuhnen oppien mukaan Lybeck vastusti 1900-luvun alussa rokotuksia. Isorokkorokotuksella oli tauti saatu lähes häviämään, mutta rokotevastaisuuden levitessä tilanne kääntyi huonoksi. Lybeckin iskulause puhetilaisuuksissa oli: ”Rokotus on myrkyttämistä.”[5]Lybeck oli naimisissa vuodesta 1895 Elina Wilhelmina Savirannan kanssa.[1

Muu(t) tekijä(t): Harry ForsblomSarja: Profiili-sarjaAlkuteos: Historien om Edvard Munch

Muu(t) tekijä(t): Olli Valkonen, Ilkka Karttunen ym.Asiasanat: näyttelyjulkaisut, maalaustaide, kuvataiteilijat, kuvataide, taidemaalarit, grafiikka, ekspressionismi

Edvard Radzinski, huomattava venäläinen näytelmäkirjalija on vuosikymmenet ollyt syvästi kiinnostunut Nikolai II:n elämästä ja kuolemasta. Arkistojen avautuminen on antanut hänelle mahdollisuuden uusiin löytöihin. Tukeutumalla tsaarittaren päiväkirjaan, hän pystyy antamaan totuudenmukaisen kuvan tapahtumista.Kuvitettu.Dimensiot: 23*15cm.

Muu(t) tekijä(t): Mikko KilpiAlkuteos: Edvard Munch: mennesket og kunstneren

Muu(t) tekijä(t): Mikko KilpiAlkuteos: Edvard Munch: mennesket og kunstneren

lähettiläänä ajamassa Suomen itsenäistymisen asiaa. "Syksyllä 1917 Hjelt nousi itsenäisyysliikkeen kärkihahmoksi, sillä toiminnan painopiste siirtyi Tukholmasta Berliiniin. Hän yhdessä eversti Wilhelm Thesleffin kanssa vahvisti yhteistyötä saksalaisten kanssa. Hän tunnusteli kenraali Ludendorffilta mahdollisuutta saada sotilaallista tukea Suomen itsenäisyydelle ja sai sitten kotimaasta toimeksiannon hankkia Saksalta tunnustuksen itsenäisyysjulistukselle. Tammikuussa 1918 hänestä tehtiin ensimmäinen Suomen Berliinin lähettiläs ja hän ryhtyi tarmokkaasti ajamaan jääkärien kotiuttamista, jotta nämä pääsisivät liittymään sisällissodan valkoisiin.Hjelt vaikutti yhdessä Vaasan Senaatin kanssa siihen, että Suomi liittoutui vahvasti Saksan kanssa keväällä 1918. Saksa ja Venäjällä valtaan noussut neuvostohallitus kävivät 1918 alussa neuvotteluja rauhansopimuksesta. Kun ne helmikuun 1918 alussa katkesivat, Saksan sodanjohto halusi laajentaa sotatoimiaan Venäjää vastaan, ja sota päätettiin ulottaa myös Suomeen, jossa oli jo käynnissä sisällissota. Maihinnousun perustelemiseksi Saksa kuitenkin halusi avunpyynnön. Saksan sodanjohto kehotti 13.2.1918 lähettiläs Edvard Hjeltiä tekemään virallisen anomuksen sotilaallisen avun saamiseksi Suomelle. Hjelt ja hänen apulaisensa Rafael Erich jättivät heti seuraavana päivänä Saksan valtakunnankanslerille kirjelmän, jossa pyydettiin Saksalta välittömästi mahdollisimman suurta apua ja saksalaisten joukkojen lähettämistä Suomeen. Kirjelmä jätettiin senaatin nimissä, vaikkei Hjeltillä ja Erichillä ollut siihen valtuuksia. Jälkeenpäin senaatin puheenjohtaja Svinhufvud kuitenkin siunasi menettelyn, vastoin joidenkin senaattorien ja Mannerheimin tahtoa.

Sarja: Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 133

Muu(t) tekijä(t): Mikko KilpiAlkuteos: Edvard Munch: mennesket og kunstneren

Muu(t) tekijä(t): Kaija Pakkanen, Penelope HannAlkuteos: Edvard, der Elefant

Sarja: Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 133

Muu(t) tekijä(t): Mikko KilpiAlkuteos: Edvard Munch: mennesket og kunstneren

Muu(t) tekijä(t): Mikko KilpiAlkuteos: Edvard Munch: mennesket og kunstneren