Talouskartta Inarin hoitoalueesta 11. karttalehti/ 18 Inarin kunnassa kartoittanut ilmakuvien pohjalta 1957 metsänarvostelija Kullervo Kuusela / kartta 73 x100 cm taiteltu kirjekokoon /Kullervo Kuusela (20. kesäkuuta 1924 Viipuri – 30. lokakuuta 2003 Helsinki) oli Metsäntutkimuslaitoksen professori, joka kehitti metsänarvioimistieteilijänä Suomen metsien inventoinnin ja hakkuiden suunnittelun menetelmiä

Talouskartta Inarin hoitoalueesta 14. karttalehti/ 18 Inarin kunnassa kartoittanut ilmakuvien pohjalta 1957 metsänarvostelija Kullervo Kuusela / kartta 73 x100 cm taiteltu kirjekokoon /Kullervo Kuusela (20. kesäkuuta 1924 Viipuri – 30. lokakuuta 2003 Helsinki) oli Metsäntutkimuslaitoksen professori, joka kehitti metsänarvioimistieteilijänä Suomen metsien inventoinnin ja hakkuiden suunnittelun menetelmiä

Talouskartta Inarin hoitoalueesta 15. karttalehti/ 18 Inarin kunnassa kartoittanut ilmakuvien pohjalta 1957 metsänarvostelija Kullervo Kuusela / kartta 73 x100 cm taiteltu kirjekokoon /Kullervo Kuusela (20. kesäkuuta 1924 Viipuri – 30. lokakuuta 2003 Helsinki) oli Metsäntutkimuslaitoksen professori, joka kehitti metsänarvioimistieteilijänä Suomen metsien inventoinnin ja hakkuiden suunnittelun menetelmiä

Talouskartta Inarin hoitoalueesta 16. karttalehti/ 18 Inarin kunnassa kartoittanut ilmakuvien pohjalta 1957 metsänarvostelija Kullervo Kuusela / kartta 73 x100 cm taiteltu kirjekokoon /Kullervo Kuusela (20. kesäkuuta 1924 Viipuri – 30. lokakuuta 2003 Helsinki) oli Metsäntutkimuslaitoksen professori, joka kehitti metsänarvioimistieteilijänä Suomen metsien inventoinnin ja hakkuiden suunnittelun menetelmiä

Talouskartta Inarin hoitoalueesta 17. karttalehti/ 18 Inarin kunnassa kartoittanut ilmakuvien pohjalta 1957 metsänarvostelija Kullervo Kuusela / kartta 73 x100 cm taiteltu kirjekokoon /Kullervo Kuusela (20. kesäkuuta 1924 Viipuri – 30. lokakuuta 2003 Helsinki) oli Metsäntutkimuslaitoksen professori, joka kehitti metsänarvioimistieteilijänä Suomen metsien inventoinnin ja hakkuiden suunnittelun menetelmiä

21 x 30 cm.

21 x 30 cm.

Suomen valkoinen kaartiToiminnassa 1918 – 1939Valtio SuomiPuolustushaarat MaavoimatOsa joukkoa Suomen puolustusvoimatTukikohta HelsinkiVärit sininen ja valkoinenMarssi Suomen kaartin kunniamarssiVuosipäivät 28. tammikuuta (vahvistettu 27.1.1920)Ansiomerkit IV luokan vapaudenristin nauhat, joissa teksti Pohjanmaan vapautus, Vilppula, Tampere, Viipuri

Asiasanat: historia, Helsinki, karjalaiset, osakunnat

Nainen rintamalla : sota sotilaskotisisaren silminKirjaHenkilö Veijalainen, Anna-Liisa, 1915-Minerva 2006 NÄYTÄ MUUT VERSIOT (1)19-vuotias riuska ja rohkea nainen lähtee mukaan sotilaskotitoimintaan talvisodan alla vuonna 1938. Muistelmat alkavat talvisodan syttyessä Viipurin edustalla olevalta Tuppuran saarelta. Palvelus jatkuu välirauhan aikana Ahvenanmaalla ja jatkosodassa Syvärillä. Syksyllä 1943 Anna-Liisa joutuu syyttömänä Hämeenlinnan naisvankilaan istumaan lähes kuukauden kovennettua (vedellä ja leivällä) syytettynä tupakkarahojen kavalluksesta. Sotilaskotisisaret tekivät työtään keskellä sotatoimia kuten lotatkin. Kirja kertoo Anna-Liisa Veijalaisen tarinan toisen maailmansodan aikana käydyistä Suomen sodista. Kirjoittaja oli perustamassa sotilaskoteja 22 paikkakunnalla sodan aikana. Anna-Liisa Veijalainen on eläkkeellä oleva SOK:n ravintolatyöntekijä ja perheenäiti.LISÄÄ Ulkoasu 176 sivua, [16] kuvasivua : kuvitettu, karttoja ; 22 cmKieli suomiAlkuteoksen kieli suomiJulkaistu Helsinki ; Jyväskylä : Minerva 2006Luokitus Sotataito. Sotatiede (udk 355/359)Henkilöhistoria. Elämäkerrat. Muistelmat. Matrikkelit. Genealogia (udk 929)Sotamuistelmat (ykl 99.139)Aiheet Henkilö Veijalainen, Anna-Liisa, → 1915-muistelmatsotilaskotisisaretsotilaskodittalvisotajatkosotaValmistaja (Hämeenlinna : Karisto)Lisätiedot Anna-Liisa VeijalainenISBN 952-5591-86-7 sidottuKontrolloimaton nimeke Sota sotilaskotisisaren silmin

Aukusti Tuhka (vuoteen 1920 August Tuhkanen; 1895 Viipuri – 26. heinäkuuta 1973 Helsinki) oli taidegraafikko, joka teki etenkin litografioita ja puupiirroksia. Hän oli perustamassa Suomen Taidegraafikot ry:tä ja vaikutti kurssiateljeensa kautta tulevaan taidegraafikkopolveen. Tuhka oli myös innokas taidegrafiikan puolestapuhuja ja valistaja.

Asiasanat: muistelmat, Helsinki, Viipuri, Häkkilä

Asiasanat: ruokaohjeet, historia, Helsinki, henkilöhistoria, Viipuri, suvut, ilomantsi, Inkilän kartano

Muu(t) tekijä(t): Reino PeltonenAsiasanat: historia, kirjailijat, henkilöhistoria, yhteiskuntakuvaus, muusikot, suvut, elämänkaari, sukupolvet, isoisät, ajankuvaus

HuoltoasemakirjaKirjaHenkilö Vesterinen, Jukka, 1957-Alfamer cop. 2009.Huoltoasemakirja kertoo suomalaisen bensiinikaupan lähes satavuotisen historian Viipurin Revonhännän bensapumpusta Suomusjärven Kivihoviin. Huoltoasemakirjassa Jukka Vesterinen näyttää, miksi kuivinkin öljyteollisuudesta kertova tietokirja kasvaa luistavaksi dekkariksi. Numero- ja muiden historiatietojen ohella kirjassa muistellaan ja kaivataan häpeämättä oikeita huoltoasemia.LISÄÄ Ulkoasu 208 sivua : kuvitettu ; 28 cmKieli suomiAlkuteoksen kieli suomiJulkaistu Helsinki : Alfamer cop. 2009.Sarja Alfamer, S239Luokitus Liikennevälinetekniikka (udk 629)Markkinointi. Myynti. Jakelu. Tukkukauppa (udk 658.8)ykl 69.6209Aiheet huoltoasematöljy-yhtiötbensiinipolttoaineetyrityksetjalostuskauppahistoriaSuomiLISÄÄ Lisätiedot Jukka VesterinenISBN 978-952-472-086-1 sidottu

Alkuperäinen nimikirjoitus vuodelta 1943, sivu irroitettu isommasta kokonaisuudesta. Taustalla Antti Rulamo ja toinen tunnistamaton nimikirjoitus.Josef Kaartinen (noin vuodesta 1955 Juhani Kervanto; 27. maaliskuuta 1905 Viipuri – 29. heinäkuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen saksofonisti.Kaartinen meni 13-vuotiaana soitto-oppilaaksi Karjalan Kaartin soittokuntaan. Hän oli klarinetistina tässä soittokunnassa ja Raskaan Tykistön Rykmentin soittokunnassa vuoteen 1925 saakka jonka jälkeen hän siirtyi vuoden ajaksi ensimmäiseksi klarinetistiksi ja saksofonisolistiksi Suomen Valkoisen Kaartin soittokuntaan. Kaartinen suoritti 1925 lopputukinnon Viipurin musiikkiopistossa ja opiskeli sitten Helsingin konservatoriossa. 1920-luvun lopulla Kaartinen oli saksofonistina Jambo-yhtyeessä joka esiintyi helsinkiläisissä ravintoloissa.Kaartinen lähti 1928 maailmankiertueelleen joka kesti kymmenen vuotta. Hän osallistui vuodenvaihteessa 1928–1929 Sydneyssä Australiassa järjestettyyn kansainväliseen saksofoninsoiton maailmanmestaruuskilpailuun johon otti osaa lähes 600 saksofonistia eri puolilta maailmaa. Kaartinen voitti kilpailun ja voittonsa ansiosta hän pääsi kilpailun järjestäneen Australian radion palvelukseen ja työskenteli sitten sekä solistina että kapellimestarina muun muassa Australiassa ja Uudessa Seelannissa.Kaartinen palasi Suomeen 1939 talvisodan aattona. Talvisodan aikana hän palveli Viipurin vartiopataljoonassa ja jatkosodan alussa Ässärykmentissä. Haavoituttuaan Kannaksella 1941 Kaartinen oli sitten lopun aikaa sodasta Puolustusvoimain viihdytysjoukoissa ja laivastossa. Sodan jälkeen hän toimi säveltäjänä, musiikkiarvostelijana ja eri orkesterien vierailevana solistina. Kaartinen sovitti ja johti myös elokuva- ja äänilevymusiikkia. Viimeksi Kaartinen oli vuodesta 1958 lähtien yli 20 vuoden ajan saksofonistina ja klarinetistina Kullervo Linnan Humppa-Veikot-yhtyeessä. Kaartinen sai valtion taiteilijaeläkkeen 1975.Kaartisen solistina esittämään ohjelmistoon kuuluivat muun muassa Claude Debussyn Rapsodia, Nikolai Rimski-Korsakovin Kimalaisen lento ja Johannes Brahmsin Unkarilainen tanssi. Hän kirjoitti 1940-luvulla kaksi matkakirjaa ulkomaanmatkoistaan ja julkaisi LP-levyt Master of saxophone 1–2 1980-luvun lopulla.