lapsen oikeudet

Muu(t) tekijä(t): Rudolf Koivu, Heikki Paaer

Muu(t) tekijä(t): Rudolf Koivu, Heikki PaaerMerkinnät: omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): Rudolf Koivu, Heikki Paaer

Nimi kannen sisäpuolella, selkä osittain rikki, sivut muuten ok. Lasten ihmemaa -sarja.

Muu(t) tekijä(t): Martti Hela, Niels SkovgaardAlkuteos: Odyssevs rejsaer og eventyr

Asiasanat: naiset, sota-aika, Lapin sota, suomalaiset, tunturit, selviytyminen, vaellus, saksalaiset, vankileirit, yhteistoiminta, pelko, sodanjälkeinen aika, yhteenkuuluvuus, kotiinpaluu, romanssit (ihmissuhteet)

Kalevi Tilli on kahdessa aikaisemmassa kirjassaan kertonut Viipurista aina vuodesta 1917 vuoteen 1944. Nyt hän ker- too Suomen ja etenkin Kymenkartanon ja Viipurin läänin kohtalonvaiheista 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa. Teoksen päähenkilö on Kustaa III:n erottama Kymenkarta- non läänin maaherra, anjalanliittolaisten tukijaksi epäilty kreivi Robert Wilhelm De Geer, josta tulee Porvoon valtio- päivien maamarsalkka ja Suomen suuriruhtinaskunnan en- simmäisen hallituskonseljin, sittemmin senaatin, varapu- heenjohtaja.Anjalan liitto ja De Geerin sekä tämän läheisen ystävän Sprengtportenin neuvottelumatkat Pietariin Suomen sodan aikana ja suunnitelmat Suomen erottamiseksi Ruotsista län- nen ja idän väliseksi puskurivaltioksi liittyvät oleellisena osa- na kirjan teemaan.Viipurin antautuminen Pietari Suurelle 1710 ja kaupungin menetys Uudenkaupungin rauhassa 1721 venäläisille oli ol- lut katkera pala niin Ruotsille kuin De Geerin isällekin, joka haaveili kaupungin pikaista takaisinvaltaamista. Kerrontaa värittävätkin siten taistelut, jotka alkavat Pietari Suuren val- loittaessa kaupungin, jatkuvat hattujen sodassa ja päättyvät Kustaa III:n laivaston kokemaan Viipurin kujanjuoksuun Vii- purin lahdella 1790.Venäjän hyökättyä Suomeen 1808 Suomen itsenäistymis- prosessi alkaa. Sprengtportenin ja De Geerin noudattaessa sen ajan "Paasikiven-Kekkosen linjaa" Suomesta tulee Por- voon valtiopäivillä 1809 Venäjän yhteydessä autonominen suurruhtinaskunta eikä se jää venäläiseksi maakunnaksi. Vii- purin lääni liitetään 1812 taas Suomen yhteyteen. Viipuri kuuluu jälleen Suomeen ja Helsingistä tulee samana vuonna Suomen suurruhtinaskunnan pääkaupunki.

Asiasanat: naiset, sota-aika, Lapin sota, suomalaiset, tunturit, selviytyminen, vaellus, saksalaiset, vankileirit, yhteistoiminta, pelko, sodanjälkeinen aika, yhteenkuuluvuus, kotiinpaluu, romanssit (ihmissuhteet)