Norjalaisia kansansatuja.

Upea nahkaselkäinen jälkisidos, johon alkuperäinen omistaja on sidottanut ensimmäiselle sivulle kirjoittamansa kirjeen.

Alkuteos: Odyssevs rejser og eventyr

-Romaani viidestä naisesta, jotka lähtivät norjalaiselta vankileiriltä kotimatkalle läpi poltetun Lapin.

Muu(t) tekijä(t): Rudolf Koivu, K. MerikoskiMerkinnät: omistajamerkintä leikattu pois etulehden ylälaidasta

Kertonut: H. TavaststjernaKuvat piirtänyt A. Federley ; Suomentanut Hanna SiegbergSisältää: "Fritz Drake" (Kertomus Kotkasta) Terra Cotta, Satu porsaasta, joka takertui aidan väliin, Puro Hanno ja Kerttu, Nott, Iida-täti ja pienokaiset.

lapsen oikeudet

Muu(t) tekijä(t): Rudolf Koivu, Heikki Paaer

Muu(t) tekijä(t): Rudolf Koivu, Heikki PaaerMerkinnät: omistajamerkintä

Kalevi Tilli on kahdessa aikaisemmassa kirjassaan kertonut Viipurista aina vuodesta 1917 vuoteen 1944. Nyt hän ker- too Suomen ja etenkin Kymenkartanon ja Viipurin läänin kohtalonvaiheista 1700-luvulla ja 1800-luvun alussa. Teoksen päähenkilö on Kustaa III:n erottama Kymenkarta- non läänin maaherra, anjalanliittolaisten tukijaksi epäilty kreivi Robert Wilhelm De Geer, josta tulee Porvoon valtio- päivien maamarsalkka ja Suomen suuriruhtinaskunnan en- simmäisen hallituskonseljin, sittemmin senaatin, varapu- heenjohtaja.Anjalan liitto ja De Geerin sekä tämän läheisen ystävän Sprengtportenin neuvottelumatkat Pietariin Suomen sodan aikana ja suunnitelmat Suomen erottamiseksi Ruotsista län- nen ja idän väliseksi puskurivaltioksi liittyvät oleellisena osa- na kirjan teemaan.Viipurin antautuminen Pietari Suurelle 1710 ja kaupungin menetys Uudenkaupungin rauhassa 1721 venäläisille oli ol- lut katkera pala niin Ruotsille kuin De Geerin isällekin, joka haaveili kaupungin pikaista takaisinvaltaamista. Kerrontaa värittävätkin siten taistelut, jotka alkavat Pietari Suuren val- loittaessa kaupungin, jatkuvat hattujen sodassa ja päättyvät Kustaa III:n laivaston kokemaan Viipurin kujanjuoksuun Vii- purin lahdella 1790.Venäjän hyökättyä Suomeen 1808 Suomen itsenäistymis- prosessi alkaa. Sprengtportenin ja De Geerin noudattaessa sen ajan "Paasikiven-Kekkosen linjaa" Suomesta tulee Por- voon valtiopäivillä 1809 Venäjän yhteydessä autonominen suurruhtinaskunta eikä se jää venäläiseksi maakunnaksi. Vii- purin lääni liitetään 1812 taas Suomen yhteyteen. Viipuri kuuluu jälleen Suomeen ja Helsingistä tulee samana vuonna Suomen suurruhtinaskunnan pääkaupunki.

Muu(t) tekijä(t): Rudolf Koivu, Heikki Paaer

Asiasanat: naiset, sota-aika, Lapin sota, suomalaiset, tunturit, selviytyminen, vaellus, saksalaiset, vankileirit, yhteistoiminta, pelko, sodanjälkeinen aika, yhteenkuuluvuus, kotiinpaluu, romanssit (ihmissuhteet)