Asiasanat: suvut, talohistoriikit, maatilat, sukutilat

Muu(t) tekijä(t): Maria Vilkuna, Marja-Leena Sorjonen ym.Merkinnät: omistajamerkintäSarja: SKS:n toimituksia 1262, Tiede; Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 160; Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1262Asiasanat: suomen kieli, sosiolingvistiikka, kielipolitiikka, kielenhuolto, puhuttelumuodot

Kaupunki kuvissa II -kirjan keskeinen teema on muutos ja sen nopeus. Toisen maailmansodan aattona Hämeenlinna oli puutalojen pikkukaupunki, jossa asui noin 10 000 henkeä. Kaupunkialue oli pieni. Rajana oli lännessä Myllymäki ja Kauriala. Pohjoisessa linna kasarmialueineen oli vielä kaupungin puolella kuten idässä rautatieasema. Etelässä Kankaantaka kuului jo Vanajaan. Lisäksi kaupunkialueeseen kuului Sairio ja 1920-luvulla oston kautta kaupungille siirtynyt Aulanko. Runsaat kymmenen vuotta myöhemmin, kun hämeenlinnalaiset pyrkivät parhaansa mukaan toipumaan sota-ajasta, oli kaupungin maa-alue kolminkertaistunut ja asukkaiden määrä kaksinkertaistunut. Vuonna 1949 Hämeenlinnassa asui noin 21 000 henkeä. Siirryttäessä 1960-luvulle oli hämeenlinnalaisia noin 28 000 henkeä. Kirjan noin sadasta valokuvasta suurin osa on Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmista, mutta myös kaupunkilaiset ovat antaneet käyttöön otoksia omista valokuvakokoelmistaan.

vanajan historiaa

sisäkannessa onnittelukortti liimatarralla kiinni

Asiasanat: kuvateokset, historia, paikallishistoriat, kaupunkihistoria

Asiasanat: historia, järjestöhistoriikit, lähetystyö, sosiaalityö, diakonia, vanhustenhuolto, sisälähetys, uskonnolliset järjestöt, vanhustyö

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: suomalaiset, linnat, Hämeen linna, kansanelämä

Muu(t) tekijä(t): Maria Vilkuna, Susanna Shore

Asiasanat: historia, järjestöhistoriikit, lähetystyö, sosiaalityö, diakonia, vanhustenhuolto, sisälähetys, uskonnolliset järjestöt, vanhustyö