Muu(t) tekijä(t): Eero BalkAlkuteos: SosediAsiasanat: lemmikkieläimet, huumori, kesämökit, seuraelämä, väärinkäsitykset, perhe-elämä, kulttuurierot, sieppaukset, ajankuvaus, mökkeily, kommellukset, naapurit

Sarja: Karimo, Katajamäen naapurissa 1Asiasanat: romantiikka, maaseutu, kyläyhteisö, pikkukylä, Katajamäki, työpaikkaromanssi, kartanohotelli

Koko nimi: Naapuri elävissä kuvissa : Suomeen tuodut, vuosina 1910-1940 valmistetut ruotsinmaalaiset elokuvat = Åren 1910-1940 producerade Svenska långfilmer, som importerats till FinlandMuu(t) tekijä(t): Kari UusitaloAsiasanat: historia, elokuvat, filmografiat, elokuvataide, filmkonst, elokuvahistoria, filmer, filmhistoria, filmografier

omistuskirjoitus naapurilleni

Kirjassa muistellaan raiviolaisten suulla ihmisiä ja tapahtumia niin kapina-ajasta kuin sodastakin ja uusistakin tuulista yhdistyksen puitteissa. Sivutaan myös naapurikylää Nälkälänmäkeä.

Rauno Lahtinen: Savun lumo: tupakan kulttuurihistoriaTupakointi valloitti Euroopan uuden ajan alussa nopeammin kuin mikään muu ilmiö, ja Suomessakin tupakkaa on poltettu lähes 400 vuotta. Nykyään siitä on tullut kiistelty ja tarkkaan säädelty ilmiö. Tupakoitsija himoitsee aamusavuketta heti herättyään, savutonta saattaa häiritä tupakointi kahvilan naapuripöydässä. Kaikkialla maailmassa ihmisillä on mielipide tupakasta, vaikka enää sen ei uskota parantavan vatsavaivoja ja viluisuutta niin kuin 1700-luvulla.Suomeksi tupakasta on kirjoitettu viime vuosikymmeninä vain lääketiellisissä julkaisuissa ja sikarioppaissa. Savun lumo ei kuitenkaan ole sikariopas tai lääkärikirja: teos kertoo mukaansatempaavasti ja moralisoimatta tupakoinnin vaiheista Amerikan intiaaneista aina nykypäivään asti. Tupakan historian, viljelyn ja kaupan ohella Savun lumo kertoo siitä, miten tupakointi on vaikuttanut yhteiskuntaan ja ihmisten käyttäytymiseen. Tupakan ympärille on vuosisatojen kuluessa muodostunut kokonainen elämäntapa. Savu lumoaa edelleen.FT Rauno Lahtinen (s. 1968) on turkulainen kulttuurihistorioitsija ja kansatieteilijä. Hän on julkaissut muun muassa teoksen Saippuaa! (Atena 2006) sekä kirjoja Turun vanhoista taloista.

16 x 21 cm.

Charlie ja leijonat uusissa jännittävissä seikkailuissa, jotka vievät ympäri Välimerta. ”Nyt”, Charlie sanoi itsekseen, ”nyt on aika nukkua ja syödä ja rentoutua, jotta saamme itsemme kuntoon ja vahvistumme tulevia vaikeuksia varten.” Sillä ei epäilystäkään: tulossa oli vaikeuksia. Leijonapoika Charlie on karannut kelluvasta sirkuksesta kuuden komean mutta koti-ikävää potevan leijonan kanssa. Hän on luvannut leijonille auttaa niitä pääsemään takaisin kotiin Afrikkaan. Peräänsä he saavat sekä sirkuksen leijonankesyttäjän että poliisin. Charliella on kuitenkin muitakin murheita: hänen tiedemiesvanhempansa Magdalen ja Aneba on siepattu ja he ovat kateissa. Sieppaukseen sekaantunut naapurinpoika Rafi, jonka käsistä Charlie onnistui livistämään, janoaa myös kostoa. Onneksi Charlie ja leijonat ovat ystävystyneet Bulgarian kuninkaan kanssa, joka lupaa auttaa heitä. Mutta voiko häneen luottaa? Trilogian toinen osa tempaa mukaan vauhdikkaisiin tapahtumiin, jotka vievät ympäri Etelä-Eurooppaa ja Välimerta. Leijonapoika: Takaa-ajo jatkaa 2004 ilmestyneen Leijonapojan tarinaa.Postikulut 7,40€ v. 2013. 7,60€ v. 2014.

Kotiliesi 1961 nr 4 -mm. Kansanterveystyö vetonumeroksi Suomen naisjärjestöjen ohjelmaan, Kasvava perhe, Tyttö tarmokas lähtee talvilomalle, Aino Hausman, Atomiaika, Tässä huoneessa lapsi varttuu, Tytär kutoi emäntäkoulussa, Kuopuksen kitarat, *Kukkanen hengenviljelijän vaimolle, Meidän lapset ja naapurin lapset, Tarkastele kuvista tarkemmin sisältöä.<br/><br/>21 x 29 cm.

Suorasukainen raportti Suomen linjamuutoksesta kylmän sodan jälkeen.

Hampuri (saks. Hamburg [&#712;hamb&#650;&#592;&#815;k], alasaksaksi Hamborg [&#712;ha&#721;mb&#596;&#720;&#967;]) on Saksan toiseksi suurin kaupunki (Berliinin jälkeen) ja maan tärkein satama. Se sijaitsee Pohjois-Saksassa Elben alajuoksun varrella. Kaupungin virallinen nimi Freie und Hansestadt Hamburg (Hampurin vapaa- ja hansakaupunki) muistuttaa sen jäsenyydestä keskiaikaisessa Hansaliitossa ja siitä, että Hampuri on edelleen kaupunkivaltio (saks. Stadtstaat) ja yksi Saksan kuudestatoista osavaltiosta (saks. Bundesland). Hampurin naapuriosavaltiot ovat pohjoisessa Schleswig-Holstein ja etelässä Ala-Saksi (Niedersachsen).Hampurin kaupungin ja osavaltion hallinnollinen alue on 755 km², jolla elää noin 1,8 miljoonaa ihmistä. Hampuria ympäröivillä kaupunkimaisen asutuksen alueilla asuu lisäksi 750 000 ihmistä. Laajimmin käsitettynä Hampurin suurkaupunkialueeseen kuuluu 18 100 km², jolla asuu nelisen miljoonaa ihmistä.

Loviisa (ruots. Lovisa, vuosina 1745–1752 Degerby) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Loviisan väkiluku on 15 498 henkilöä, ja sen pinta-ala on 1 751,53 km², josta 25,81 km² on sisävesiä ja 905,94 km² merialueita. Väestötiheys on 18,9 asukasta/km². Kaupunki on kaksikielinen, ja sen asukkaista 56 prosenttia puhuu suomea ja 43 prosenttia ruotsia.Loviisan naapurikunnat ovat Kouvola, Lapinjärvi, Myrskylä, Porvoo ja Pyhtää. Kaupunki kuuluu Loviisan seutukuntaan. Pernaja, Liljendal ja Ruotsinpyhtää liitettiin Loviisaan vuoden 2010 alussa.

Kalle PäätaloKalle Päätalo syntyi 11.11.1919 Taivalkosken Jokijärvellä Hermanni ja Riitu Päätalon seitsenlapsisen perheen esikoisena, teki kansakoulun käytyään pääasiassa metsä- ja uittotöitä, osallistui sekä talvi- että jatkosotaan, jossa haavoittui, ja toimi parannuttuaan sotavankileirin talousupseerina.Sodan jälkeen Kalle Päätalo asettui Tampereelle. Hän oli aluksi metsätöissä, pääsi sitten rakennustyömaalle ja opetteli kirvesmieheksi. Vuosina 1947 - 49 hän kävi Tampereen teknillisen koulun ja valmistui rakennusmestariksi. Hän työskenteli eri rakennustyömailla Tampereella ja naapuri-kunnissa sekä lyhyehkön jakson Taivalkosken kunnan rakennusmestarina. Vuodesta 1963 hän oli vapaa kirjailija aina kuolemaansa (20.11.2000) saakka. Hän asui sotien jälkeen koko elämänsä Tampereen Messukylässä.14 x 21 cm.