Nollan euron seteliRahan näköinen matkamuisto ja keräilykohde.Painetaan aidolle eurosetelipaperille monilla turvaominaisuuksilla, kuten vesileimalla, hologrammilla ja varmuuslangalla.Setelin koko on 135x74 mm eli hiukan 20 euron seteliä suurempi.Setelit ovat sarjanumeroituja.Ensimmäiset setelit tulivat markkinoille Ranskassa 2015. Tilaajia olivat museot, kaupungit ja tapahtumien järjestäjät.Suomessa seteleitä ovat tilanneet muun muassa Suomen Rautatiemuseo (2017 ja 2018) ja Suomen Lasimuseo (2018).Painotalo on Ranskan Oberthur-setelipaino, joka valmistaa myös oikeita euroseteleitä.

Ulkoasu 360 sivua : kuvitettu, karttoja ; 25 cmKieli suomiJulkaisija [Helsinki] : [Suomen kuntatekniikan yhdistys], 1995Luokitus Yhdyskuntasuunnittelu. Aluetutkimus. Kaavoitus (udkf 711)Jätteet. Jätevesi. Jätteiden käsittely. Jätehuolto. Teollisuushygienia (udkf 628.3/.6)Kunnallistekniikka. Vesihuolto. Ympäristönsuojelutekniikka (udkf 628)ykl 66.909ykl 34.509Aiheet yhdyskuntasuunnittelu vesihuolto rakennusvalvonta puhtaanapito kunnallistekniikka kiinteistö- ja mittaustoimi kaupunkisuunnittelu kaupungit kaavoitus (maankäyttö) jätehuolto historia Suomi Oiva Turpeinen ; [... kuvatekstit: Jyrki Lehikoinen]ISBN 952-9710-01-1 sidottu

Asiasanat: matkaoppaat

Asiasanat: kaupungit, kunnat, viranhaltijat, luottamushenkilöt, kauppalat, städer, kommuner, förtroendevalda, tjänsteinnehavare, kunnalliskalenterit, maalaiskunnat, kommunalkalendrar, köpingar, landskommuner

Asiasanat: matkaoppaat

Muu(t) tekijä(t): Joachim Bussian, Henrik von Bonsdorff ym.

Muu(t) tekijä(t): Joachim Bussian, Henrik von Bonsdorff ym.

Muu(t) tekijä(t): Joachim Bussian, Henrik von Bonsdorff ym.

Muu(t) tekijä(t): Love Kurten, Hilkka Knaapi-Rung ym.

Muu(t) tekijä(t): Gabriel de Bridiers, Martha Gaber-Akkanen ym.

Muu(t) tekijä(t): Gabriel de Bridiers, Martha Gaber-Akkanen ym.

Muu(t) tekijä(t): Gabriel de Bridiers, Martha Gaber-Akkanen ym.

Muu(t) tekijä(t): Gabriel de Bridiers, Martha Gaber-Akkanen ym.

16 x 24 cm.

Ylioppilaat J.L. Lindroth (Liro) ja A.K. Cajander tekivät vuosina 1898 ja 1899 tutkimusmatkan Aunukseen ja Äänisen takaiseen Karjalaan. Elokuussa 2009, 110 vuotta myöhemmin, retkeiltiin Suomen Metsätieteellisen Seuran satavuotisjuhlien innoittamana Liron ja Cajanderin jalanjäljillä Fennoskandian itärajoilla. Matkalla tutustuttiin erityisesti Äänisen takaiseen Karjalaan, joka on monelle suomalaiselle lähes tuntematon. Vierailun kohteena mm. Puutoisten ja Karhumäen kaupungit ja Vodlajärven kansallispuisto. Matkalaiset näkivät Äänisen kalliopiirrokset Joutsenniemellä ja totesivat lehtikuusen luontaisen tulon metsälajsitoon Arkangelin alueen rajoilla. Tässä teoksessa matkalaiset kertovat omiin havaintoihinsa ja kirjallisuudeen perustuen matkan teemoista: itäisen Karjalan luonnosta ja kulttuurista sekä Fennoskandian rajankäynnist