Muu(t) tekijä(t): Laura Ala-Kokko, Timo SuomelaMerkinnät: ylivedetty omistajamerkintäAsiasanat: kuvateokset, historia, arkkitehtuuri, rakennuskulttuuri, julkiset rakennukset, kauppa, yritystoiminta, teollisuus, kaupungit, merenkulku, kaupunkihistoria, akvarellimaalaus, kaupunkikuva, kaupunkisuunnittelu, liikerakennukset, teollisuusrakennukset, teatteritaide, paikallishistoriat (historiikit), städer, arkitektur, bildverk, företagsverksamhet, stadshistoria, lokalhistoria, industri, sjöfart, teaterkonst, stadsbild, stadsplanering, offentliga byggnader, handel, akvarellmålning, byggnadskultur, industribyggnader, affärsbyggnader

Muu(t) tekijä(t): Sirkka Högström, Jarmo Mäkynen ym.

Muu(t) tekijä(t): Sirkka Högström, Jarmo Mäkynen ym.

Muu(t) tekijä(t): Sirkka Högström, Jarmo Mäkynen ym.Merkinnät: omistajamerkintä (leima)

Muu(t) tekijä(t): Merja Halme, Jean van Yzendoorn ym.Asiasanat: arkkitehtuuri, julkiset rakennukset, päiväkodit, koulurakennukset, arkitektur, skolbyggnader, daghem, offentliga byggnader

Muu(t) tekijä(t): Sirkka Högström, Jarmo Mäkynen ym.

Muu(t) tekijä(t): Sirkka Högström, Jarmo Mäkynen ym.

Muu(t) tekijä(t): Kalle KivistöAsiasanat: kuvateokset, Vaasa

Korotettu postimaksu

45 x 60 cm alkuperäinen juliste.

Alkuperäinen, vanhaa 1970-luvun varastoa, vaikka haalarimerkki.

S/S Viking, alkuperäinen nimi S/S Dinard[1] oli ensimmäinen eteläisen Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä liikennöinyt autolautta. Aluksen omisti Rederi AB Vikinglinjen, joka aloitti sillä liikenteen Korppoosta Galtby–Maarianhamina–Gräddö-reitillä 1. kesäkuuta 1959. Ensimmäinen autolauttayhteys Suomen ja Ruotsin välillä oli reitti Vaasa–Uumaja, jolla Rederi Ab Vasa-Umeå aloitti liikennöinnin Korsholm III -nimisellä aluksella 15. joulukuuta 1958. S/S Viking oli kuitenkin ensimmäinen peräporttilastausta käyttänyt kansainvälisen liikenteen autolautta Suomessa.Lautassa ei ollut keulaporttia, vaan autokannen etuosassa oli henkilöauton mentävä kääntöpöytä. Sisään ajettiin tyyrpuurin puolelta ja ulos paapuurin puolelta. Kääntöpöytää isommat autot kuljetettiin avokannella ja vedettiin lavetilla ja vinssillä paikoilleen. Viking Linen nykyisestä punaisesta värityksestä poiketen alus liikennöi ensimmäiset vuotensa Suomen ja Ruotsin välillä sinivalkoiseksi maalattuna. Punainen tuli yhtiön tunnusväriksi vasta vuonna 1964. Väri keksittiin varustamon toimitusjohtajan sisaren käyttämästä huulipunasta. Sävyn nimi oli Mexican Fire, ja se on yhä yhtiön tunnusväri. Myös S/S Vikingin kyljet maalattiin silloin punaisiksi.