**Sotavankien kohtalot ovat jääneet virallisessa suomalaisessa sotahistoriassa jokseenkin vähälle huomiolle, varsinkin kun kyse on ollut vihollissotilaista. Aihe on ollut monessa mielessä arka, mutta tässä teoksessa usea avoin kysymys, muun muassa vankien vaihto saksalaisten kanssa, saa vastauksen. **Kirjan artikkeleissa käsitellään jatkosodan sotavankiorganisaatiota kokonaisuutena sekä erikseen politrukki- ja upseerisotavankeja, vankien käyttöä maataloustyövoimana, vankeihin kohdistunutta kurinpitoa ja mielivaltaa, puna-armeijan naissotureita, sotavankeja tieteellisen tutkimuksen kohteina sekä luovutettavaksi vaadittujen Neuvostoliiton kansalaisten pakoja Ruotsiin. Artikkelit perustuvat pääosin Sota-arkiston aineistoon.

Koko nimi: Kirjavaliot ; Scott, James ja Robertson, Joanne : Himalajan vanki / Higgins Clark, Mary : Kaksi elämää, kolme kuolemaa / Graham, Winston : Stephanie / Lide, Mary : Kotiinpaluu

Koko nimi: Kirjavaliot ; Scott, James ja Robertson, Joanne : Himalajan vanki / Higgins Clark, Mary : Kaksi elämää, kolme kuolemaa / Graham, Winston : Stephanie / Lide, Mary : Kotiinpaluu

Koko nimi: Kirjavaliot : Higgins Clark, Mary : Kaksi elämää, kolme kuolemaa ; Scott, James ja Robertson, Jeanne : Himalajan vanki ; Graham, Winston : Stephanie ; Lide, Mary : Kotiinpaluu

Merenrantakylä sisällissodan runtelemassa Suomessa vuonna 1918. Entinen hermoparantola toimii nyt kenttätuomioistuimena. Eräänä huhtikuisena iltana sinne tuodaan syrjäisestä saaresta pelastettu vanki ja hänen saattajansa. Mihin kaikkeen Miina Malin- niminen vanki on syyllistynyt?

Asiasanat: historia, sotilaspojat, pojat, maanpuolustustyö, suojeluskunnat, sota-aika, tytöt, lotat, maanpuolustusjärjestöt, sotilaalliset järjestöt, vankileirit

Tekijä:Haavio, Jaakko. Nimeke:Siionin vanki : romaani elävästä toivosta / Jaakko Haavio.Kieli:suomiPainos:3. p.Julkaistu:Porvoo : WSOY, 1945.Ulkoasu:[2], 260, [2] s. ; 8:o.UDK-luokitus:894.541 -3

Vankisurmat tuovat esiin suomalaisen sotahistorian pitkään pimennossa pysyneen luvun. Teos on tutkimus suomalaisten sotilaiden ja siviilien neuvostovankeja vastaan jatkosodan aikana tekemistä henkirikoksista. Kuvitettu. Dimensiot 22 ¤ 15 cm.

Merkinnät: exlibris: Aune ja Toivo LampinenAsiasanat: kansalaissota, vankileirit, sisällissota 1918

Tekijä:Wuolijoki, Hella.Nimeke:Enkä ollut vanki : tuokiokuvia vankilasta / Hella Wuolijoki.Kieli:suomiJulkaistu:Helsinki : Tammi, 1944.Ulkoasu:[2], 174 s.Huomautus:Lisäpainokset: 2.-3. p. 1945.Kohdehenkilö:Wuolijoki, Hella.

Alkuperäinen nimikirjoitus vuodelta 1943, sivu irroitettu isommasta kokonaisuudesta.Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaaja teki elokuvanäyttelijänä lyhyen mutta ansiokkaan uran, johon kuului sivuosien lisäksi myös pari näkyvämpää roolia muun muassa Valentin Vaalan ja Ilmari Unhon elokuvissa. Uransa tappiollisesta alusta huolimatta Vaaja jatkoi elokuvatyön parissa vuosina 1943–1950, jolloin hänet nähtiin kaikkiaan seitsemässä elokuvassa.Ennen elokuvauraansa Vaaja työskenteli paikannäyttäjänä turkulaisessa elokuvateatterissa sekä esiintyi Turun Ruotsalaisessa Teatterissa.[1]Mailis Vaaja, joka vielä uransa alussa käytti nimeä Mailis Marne, voitti Suomi-Filmin Uutisaitan järjestämän Filmikasvot-kilpailun vuonna 1942. Hän sai pääosan turkulaisen Valo-Filmi-yhtiön pioneerielokuvasta Miehen vankina. Elokuvan tekijöinä toimivat yhtiön perustajat Eino ja Aarne Kivimäki, jotka tekivät pari lyhytelokuvaa ennen ensimmäistä pitkää näytelmäelokuvaansa. Miehen vankina -elokuvan ohjasi Aarne Kivimäki taiteilijanimellä Olavi Kallas. Elokuvaa pidettiin täydellisenä epäonnistumisena. Se sai tyrmäävät arviot, eikä siitä tullut varsinaista ensi-iltaelokuvaa. Kantaesitys pidettiin Viipurissa. Tappiollisen teoksen jälkeen Valo-filmi teki kuitenkin vielä myöhemmin pari pitkää elokuvaa.[2]Vaajan seuraava elokuva oli Valentin Vaalan ohjaama draamaelokuva Miehen kunnia vuonna 1943, jossa hänellä on pieni sivurooli. Ensimmäisen merkittävän roolinsa hän teki Vaalan kauhuromanttisessa klassikkoelokuvassa Linnaisten vihreä kamari, jossa hänellä oli sivuosa sveitsiläisenä kotiopettajattarena. Kriitikko piti Vaajan suoritusta eräänlaisena voittona. Arvosteluissa pantiin ensimmäisen kerran merkille hänen kauneutensa ja huomattavat näyttelijänkykynsä.[3]Jännityselokuvassa Kolmastoista koputus (1945) Vaajalla oli uransa ehkä merkittävin osa Bella-nimisenä tanssijattarena. Eräs arvostelija nosti esiin Vaajan näyttelijäntyön: ”Mailis Vaaja osoittautui tässä ensimmäisessä suuremmassa osassaan tehtävänsä tajuavaksi tyttölapseksi, jossa on sekä pehmeyttä että hiven kiintoisaa julkeuttakin.”Jatkosodan aikana Vaaja kuului Suomi-Filmin Satakielet-viihdytyskiertueeseen. Vuonna 1947 hän työskenteli Suomen Kansallisoopperassa ja sai seuraavana vuonna stipendin Pariisiin opiskellakseen balettia. Siellä hän tapasi toisen aviomiehensä Ebbe Moen, joka esiintyi Suomessa elokuvissa Hallin Janne (1950) ja Suomalaistyttöjä Tukholmassa (1952).[1]Vaajan elokuvaura päättyi 1950-luvun vaihteessa. Varsinaisen elämäntyönsä hän teki Oslossa Norjan Kansallisoopperan kuorossa, josta hän jäi eläkkeelle vuonna 1980.[1] Hän kuoli 78-vuotiaana Oslossa lokakuussa 1995.

Tekijä:Wuolijoki, Hella.Nimeke:Enkä ollut vanki : tuokiokuvia vankilasta / Hella Wuolijoki.Kieli:suomiJulkaistu:Helsinki : Tammi, 1944.Ulkoasu:[2], 174 s.Huomautus:Lisäpainokset: 2.-3. p. 1945.Kohdehenkilö:Wuolijoki, Hella.

Asiasanat: historia, sotilaspojat, pojat, maanpuolustustyö, suojeluskunnat, sota-aika, tytöt, lotat, maanpuolustusjärjestöt, sotilaalliset järjestöt, vankileirit

Asiasanat: historia, sotilaspojat, pojat, maanpuolustustyö, suojeluskunnat, sota-aika, tytöt, lotat, maanpuolustusjärjestöt, sotilaalliset järjestöt, vankileirit

Koko nimi: Mustapippurin metkat matkat : koiranunta - Koiranunta - Mustapippuri kohtaa lohikäärmeen - Mustapippuri jääkentien vankina - mustapippuri eräretkellä - Mustapippuri astronauttina

Muu(t) tekijä(t): Oskar HeleniusMerkinnät: omistajamerkintä

Koko nimi: Harry Potter 1-7 (koko sarja) : Harry Potter ja viisasten kivi ; Salaisuuksien kammio ; Azkabanin vanki ; Liekehtivä pikari ; Feeniksin kilta ; Puoliverinen prinssi ; Kuoleman varjeluksetMerkinnät: omistajamerkintä

Sarja: Keinottelu maailman herrana 9Asiasanat: vankilat

Koko nimi: Harry Potter 1-7 (koko sarja) : Harry Potter ja viisasten kivi ; Salaisuuksien kammio ; Azkabanin vanki ; Liekehtivä pikari ; Feeniksin kilta ; Puoliverinen prinssi ; Kuoleman varjelukset

2020:5 (n:o 322)- Kenraali Väinö Valven joulutervehdys- Kalervo Sipi: Vapaussodan Perinneliitto ry- Tapani Tikkala: Vuosi 2020 tulevaisuudelle- Vesa Määttä: Tarton rauhan 100-vuotisjuhlallisuudet 14. – 15.10.2020- Mikko Uola: Taustaa Tarton rauhalle- Paavo Mikkonen: Tarton rauhasta 100 vuotta Kymen Lukolla (kuva)- Sirkka Ojala: Tarton rauha oli perusta vapaalle Suomelle (seminaari Sastamalassa 14.10.2020)- Raimo Junttila: Tarton rauhan muistotilaisuus Porissa- Markku Rauhalahti: Tarton rauhassa sinetöitiin Suomen itsenäisyys (seminaari Tampereella 15.10.2020)- Mikko Uola: Kun Vapaussodan Perinneliittoa perustettiin- Mikko Uola: ”Tervetuloa Hermannin Nuorisoseuraan!”- Lasse Koskinen: Antti Hackzell vaikutti vapaussodasta saakka (Martti Häikiö: Hackzell - Karhunkaatajasta rauhantekijäksi)- Tapani Tikkala: Talvisodan sotasaalisnäyttely Sotamuseo, R. W. Palmroth ja Bure Litonius- Lasse Koskinen: Petsamon luostarin johtajamunkki joutui NKVD:n vangiksi (Elina Kahla: Petsamon marttyyri ja maailman pohjoisin luostari)- Tapani Tikkala: Hevosen potku poisti luodin kädestä Otto Rantala Ylistaron Kainastolta- Seppo Posio: Vapaan isänmaan airut – suomenhevonen- Tauno Laine: Kokemukseni talvisodasta - Lasse Koskinen: Talvisodan päämajaa valmisteltiin viime tipassa Suomen tiedustelija Neuvostoliiton laivasaattueessa (Mikko Karjalainen: Mannerheimin päämaja - sodanajan johtoesikunta 1918-1944)- Lasse Koskinen: Suomalaisten sotilastietoja virtasi Moskovaan Jatkosodan tiedustelu-upseeri toimi vakoilijana (Seppo Konttinen – Kari Vitie: Kuolemaan tuomittu – vakoilija von Hellensin kohtalo)- Raimo Malkamäki: Eversti Werner Streib – yöhävittäjälennoston kehittäjä- Lasse Koskinen: Herman Göring kohosi lentäjästä natsijohtajaksi Ensimmäinen puoliso löytyi talvi-iltana Ruotsista, 1. osa (Heinrich Fraenkel – Roger Manvell: Herman Göring – nousu ja tuho, James Wyllie: Hakaristin rouvat – naiset kolmannen valtakunnan huipulla)- Mikko Uola: Raatteen tie: erilaisia muistomerkkejä- Jouni Koskela: Tampereen vankileiri 1918 (arv. Tuomas Hoppu: Toivon ja epätoivon aika – Tampereen vankileiri 1918 ihmiskohtaloineen)- Pertti Rampanen: Sissi-isku Mai Gubaan (arv. Toivo V. Narva, Raine Narva, Simo Liikanen: Katkaiskaa Muurmannin rata. Mai Guban sotaretken kadonneet kuvat)- Vesa Määttä: Laurilan verikoirat 2 (arv. Kimmo Sorko: Laurilan verikoirat 2. Jalkaväkirykmentti 23 Taipaleella ja Vuosalmella 1939-1940)- Juha Levonen: Mannerheimin Puolan vuodet (arv. Anna ja Jukka SoisalonSoininen: Mannerheim Puolan vuodet)- Vesa Määttä: Etulinjan reserviupseerin sotakokemukset (arv. Antti Rasilo (toim.): Osmo Rasilo: Vastuunottoa ja harkintaa. Kokemukseni etulinjan reserviupseerina talvisodassa ja jatkosodassa)- Jorma K. O. Ignatius: Kotirintaman ratkaiseva merkitys (arv. Jussi-Pekka Alander: Kansa sodassa. Kotirintaman ratkaiseva merkitys)- Lottaperinteessä tapahtuu: Riitta Kokko-Parikka: Suomen Lottaperinneliiton liittokokous Lahdessa- Sirkka Ojala: Hilkka Greenin pitkä lottataival alkoi Vanajan lotissa 16-vuotiaana- Muistolaatta ilmavalvontalotille Aulangon näkötorniin 6.9.2010 (kuva)- Kuvakulma: Akateemisen Karjala-Seuran kunnianosoitus Helsingin Hietaniemessä 28.9.1940 (kuva)- Vesa Määttä: Raita Arvola (1932-2020)- Heikki Laurila: Isänmaallinen juhla Lempäälässä- Kunniapuheenjohtaja Timo Siukosaaari 90 vuotta (kuva)- Kari Huhta: Veteraanin runo (Sakari Lahtinen)