Tekijä:Järvi, T. H. Nimeke:Puutavaran lauttauksen ja kalastuselinkeinon välisistä suhteista / T. H. Järvi.Kieli:suomiJulkaistu:Helsinki : Suomen uittajainyhdistys, 1929.Ulkoasu:54 s.

22 x 29 cm lehti.

A-4 kokoinen myyntiesite.

22 x 28 cm osakekirja.

16 x 25 cm kirja.

16 x 22 cm kirja.

21 x 30 cm.

16 x 22 cm, puutavarakauppiaiden ja agentuurien käyttöön tarkoitettu taulukkokirja nopeaan hinnoitteluun.

Koneviesti 1981 nr 7 sis. mm. seur artikkelit / kuvat / mainokset; David Brown, Ursus 385, Kokemuksia omakotitalon lämmityksestä maalämpöpumpulla, Puutavarakuormain moottorikelkkaan, Ford Cargo, Leyland 804, katso sisältöä tarkemmin kuvista.

Arendal on kaupunki ja kunta Etelä-Norjassa, Itä-Agderin läänin hallinnollinen keskus. Se on suosittu turistikaupunki Norjan oloissa suotuisan ilmastonsa ja maalauksellisen kauniin saaristonsa takia. Tammikuussa 2013 tehdyn väestönlaskennan mukaan Arendalissa on 43 336 asukasta ja kaupunki on asukasluvulla mitattuna Norjan 19. suurin.Jo 1300-luvulla mainitaan kauppapaikan olemassaolo Nidelvan suulla[3]. Ensimmäinen dokumentti nimestä "Arendall" on Nedenesin läänin tullikirjanpidosta vuodelta 1528. Vuonna 1610 paikka mainitaan kauppaoikeudet omaavana luotsi- ja satamapaikkana (norj. ladested) ja vuonna 1670 Arendaliin rakennettiin ensimmäinen kirkko.Kun Kristiansand perustettiin vuonna 1641 päätettiin kaikki kauppa Agderin rannikolla keskittää sinne. Tätä ei kuitenkaan toteutettu täysin ja Arendal jatkoi entiseen tapaan kauppapaikkana. Kaupunkioikeudet (norj. kjøpstad) se sai 1723, mutta sen täytyi maksaa erityistä veroa Kristiansandille 750 riikintaaleria vuodessa.1700-luvulla kaupungin kautta alkoi voimakas puutavaran vienti ja viljatuotteiden tuonti ja laivanvarustuksesta tuli tärkeä elinkeino. Kun Englanti avasi kaupankäynnin myös ulkomaisille laivoille alkoi kaupungin kulta-aika. Krimin sodan aikoihin Arendalista tuli Pohjolan suurin merenkulkukaupunki, jossa vuonna 1877 oli rekisteröitynä noin 500 alusta. 1886 kaupungissa oli suuri konkurssiaalto, jolloin laivanvarustamoja lakkasi. Tämä johti työttömyyteen ja siirtolaisuuteen pois kaupungista.Kaupunki paloi kolmesti 1800-luvun puolivälissä. Kaupunkiin on liitetty Barbun kunta vuonna 1901 ja Øyestadin, Hisøyn, Tromøyn ja Molandin kunnat 1991.

Koneviesti 1964 nr 12 -mm. Selvät suunnitelmat Itä-Saksan maatalouden koneistamisessa, Tehokasta sadetustekniikkaa, Salaojaptkiston suojaamisesta, Oikea järjestys konehankintoihin, Uusi traktori asennettu hydraulinen puutavaran kuormaaja, Traktorikaivuri pienojituksessa, Veneellä vesille, Kuinka uudet autot meillä ruostesuojataan, Katso tarkemmin sisältöä kuvista.

Koneviesti 1974 nr 14 -mm. Puimurisuunnittelijan puheenvuoro, Lakoviljan puinti, Kuivurin kunnostus, Maatalouskaupan puheenvuoro, Tuorerehu muovisäkkiin, Traktoriaurat ja hintapalstat, International 474 Vakolan koetusselostus, Kannattaako metsälannoitus, Puutavara-autot järeämmäksi, Prosessori- ja harvesteriketjut, Hydrauliikan perusteet, Mailta teiltä ja vesiltä.