Asiasanat: elämäkerrat, kirjailijat

Sarja: Historiallinen arkisto 50Asiasanat: papit, kunnallispolitiikka, kartanot, väestö, hallinto, kielitaistelu

Muu(t) tekijä(t): Ilmari Jäämaa

Muu(t) tekijä(t): Ilmari JäämaaMerkinnät: omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): Arto HallakorpiAsiasanat: yrtit, maustekasvit

Muu(t) tekijä(t): Ulla Lilius, Eeva Kärki ym.Asiasanat: museot, kartanot, rakennushistoria, omistus, lahti kartano, Fellmann, Siiri Rantanen, Äitee

Asiasanat: Lohja

Muu(t) tekijä(t): Marja HeinonenAlkuteos: Katie Mulholland

Alkuteos: Nyordning på Sjögårda

Muu(t) tekijä(t): Matti KinnunenAlkuteos: Ladogavinter

Asiasanat: uskonnolliset romaanit

Asiasanat: Lohja

Muu(t) tekijä(t): Ilmari JäämaaMerkinnät: omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): Marja YlösmäkiSarja: Harlequin, RomantiikkaAlkuteos: Coming home for Christmas

Asiasanat: kartanot, ratsutilat, säteritilat, rälssitilat

2021:2 (n:o 324)- Kesäpäiväperinne tauolla (koronaepidemian vuoksi)- Ohto Manninen: Anarkistit anastivat manttelit Itsenäisen Suomen jalkaväen perustamispulmia- Tapani Tikkala: Rakuunat ratsaille Huomionosoitus Seinäjoen Rakuunakivellä- Vesa Hänninen: Joensuun kartanon tilanhoitaja A. V. Canth- Esko Jaatinen: Frans Voltin sota ja rauha- Esko Jaatinen: Äiti, isä ja Kylmä-Kalle- Tapio Laine: Vapaussodan sankarihaudan muistomerkki (Pori)- Lasse Koskinen: Kronstadtin kapina aiheutti pakolaistulvan Suomeen Terijoella ihmeteltiin tuhansia jäältä rantautuvia- Mikko Uola: Pakolaisongelma ja sen ratkaisu Venäjän-pakolaiset Suomessa 1920-luvulla- Lasse Koskinen: Sibelius-suvun muistomerkin paljastamisesta 100 vuotta Jean Sibelius perheineen Artjärvellä juhlapäivänä- Lasse Koskinen: Jussi Mäntylä oli isänmaan asialla koko elämänsä 1. osa –Mäntylät sodassa ja suojeluskunnassa- Matti Latvala: Kirjeitä rintamalta heinäkuussa 1941 - Tapani Tikkala: Riuskan miehen kesäloma – kevään 1941 raivausleirit- Lasse Koskinen: Lehdenjakaja levitti vihollisen mielipiteitä Lahden poliisi puuttui tapaukseen- Raimo Malkamäki: Kapteeni Manfred Meurer – tuntematon yöhävittäjä-ässä- Pertti Rampanen: Venäjän vallankumous ja Suomi 1917-1920 (arv. Tuomo Polvinen: Venäjän vallankumous ja Suomi 1917-1920)- Jouni Koskela: Pentikulman sota ja rauha (arv. Ilkka Markkula ja Seppo Pirhonen: Ettes suotta kapinoittis – Pentinkulman sota ja rauha)- Vesa Määttä: Kalterijääkärin elämkerta äänikirjaksi (arv. Esko Lammi: Kalterijääkäristä kolmen sodan rintamakomentajaksi. Everstiluutnantti Johan Erik Sokajärvi 1896-1963)- Pasi Pulju: Kittilän miehet talvisodassa (arv. Lauri Marttala: Komppanian talvisota. Kittiläläiset Kainuun suurtaisteluissa.)- Lotat yhteiskunnan tukena talvisodan päätyttyä- Lasse Koskinen: Lotta-asut muotoutuivat vuosien kuluessa Käyttövaatteesta tuli kunniakas perinnepuku- Sata vuotta täyttävää Lotta Svärd –järjestöä kunnioitettiin Hämeenlinnassa kaupungin, seurakunnan ja järjestöjen toimesta- Varuslotta Aino-Maria Jaurto 101 vuotta (kuva)- Haminan kadettikoulun perustamisesta 5.3.2021 tuli kuluneeksi 200 vuotta (kuva)- Kari Huhta: Teatterikatsaus 2020 ”Punaorvot”, ”Stalinin suloinen ruoska” ja ”Päämäärä tuntematon”- Vapaussodan ja Itsenäisyyden Kyrösjärven Seudun Perinneyhdistyksen seppeleenlasku 31.1.2021 (kuva)- Seppeleenlasku Lempäälässä Tammisunnuntaina 2021 (kuva)- Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys ry:n uusi ”Itä-Uudenmaan osasto” aloittanut toimintansa 19.3.2021- Lasse Koskinen: Inkerinsuomalainen sukutarina vuoden historiakirjaksi (Lea ja Santeri Pakkanen: Se tapahtui meille – isän ja tyttären matka inkerinsuomalaisuuteen)- Markku Rauhalahti: Viron itsenäisyyspäivän juhlahetki Kalevankankaalla- Tapio Paappanen: Keuruulla Mannerheim-ristin ritarille muistolaatta (Onni Mantere)- Uuden toiminnanjohtajan etsintä on alkanut- Tapani Tikkala: Taipale-Vuosalmi –patsaalla Seinäjoella 13.3.2021- Tapani Tikkala: Mannisen taistelusta 103 vuotta- Puheenjohtaja Kalervo Sipi 75 vuotta (kuva)- Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen kunniakäynti Kalevankankaan hautausmaalla 6.4.2021 Tampereen taisteluiden päättymisestä 103 vuotta- Kuvakulma Lapualla vapaaehtoissotilaiden ns. Osasto Sisu, kuvassa mm. Mannerheim

Eläinlääkintäkoulun historia alkaa vuodesta 1928, jolloin hallitus asetti komitean pohtimaan Suomen hevosjalostuksen keskittämistä. Helmikuussa 1931 vahvistettiin laki hevossiittolan ja -koulun perustamisesta, sekä armeijan ratsukoulun ja hevosvarikon siirtämisestä Lappeenrannasta Ypäjälle Kartanonkylän kartanoon. Puolustuslaitoksen Ratsukoulu aloitti toimintansa syyskuussa 1933 ja Hevoshuoltokoulu vuotta myöhemmin. Yhteensä Lappeenrannasta muutti Ypäjälle yli 150 hevosta, 3 upseeria, 26 aliupseeria sekä 80 henkeä miehistöä. Sodan jälkeen Hevoshuoltokoulun yhteyteen siirrettiin myös Puolustusvoimien koiratarhat sekä Sotakoirakoulu. Niinisaloon joukko-osasto muutti 1955. Se toimi Hevoshuoltokoulun nimellä vuoden 1966 loppuun saakka, jonka jälkeen nimi vaihtui Eläinlääkintäkouluksi. wikipedia