W.Puola 1908-1984 .Hän oli käynyt Turun piirustuskoulun ja Ateneumin taidelinjan. Erikoistui koristemaalauslinjalla. Helsinkin Kaivohuoneen suuret freskot maalannut aikanaa yheistyössä Juri Repinin kanssa

Asiasanat: maalaustaide, kuvataiteilijat, piirustustaide, piirtäjät

Kirjassa esitellään talon vaiheita W.G. Palmqvistin piirustuspöydältä lähtien, kerrotaan ensimmäisistä suurista juhlista eli kenraali Rudolf Waldenin 60-vuotispäivistä ja tilojen käytöstä sota-aikana. Kyläläisten kertomukset viideltä vuosikymmeneltä värittävät virallista historiaa. Kuvitettu. Dimensiot 21 ¤ 21 cm.

Aarne Martti Ulappa ( 1896 Turku – 1934) oli suomalainen taidemaalari.[1]Ulappa kävi Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulua 1914–1917. Hän osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuonna 1930.

Asiasanat: jatkosota, sotahistoria, piirustustaide, sota, taistelut, taiteilijat, piirtäjät, sotarintama, tiedotus, piirustukset

Muu(t) tekijä(t): Heikki Malme, Eduard Wiiralt ym.Asiasanat: näyttelyjulkaisut, piirustustaide, graafikot, grafiikka

Muu(t) tekijä(t): Teija Enoranta, Jordi SabatAlkuteos: Yo dibujo, yo pinto lápices de coloresAsiasanat: piirustus, didaktiikka, kuvaamataito

Muu(t) tekijä(t): Arvo Autio, Pekka KemppainenSarja: Auto- ja kuljetusalan perusoppi 2; työsuojelu, tekninen piirustus, mittaaminen, materiaalitekniikka

Helge Henry Stén ( 1923 Turku – 1965) oli turkulainen kuvataiteilija.Stén opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1943 ja Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulua 1944. Ulkomailla hän opiskeli Kööpenhaminassa Tanskassa Det kungliga Akademiet for de Skønne Kunster -akatemiassa 1949–1950 ja 1954 sekä Académie André Lhotessa Pariisissa 1951–1952. Sténin töitä oli ensi kertaa esillä Turussa 1946.Hän maalasi, piirsi ja teki grafiikkaa.Hänen töitään ovat mm Laivaston sankarivainajien muistomerkki Turun saaristossa ja Seilin kirkon alttaritaulu. Lisäksi hän on maalannut muitakin alttaritauluja.

Helge Henry Stén ( 1923 Turku – 1965) oli turkulainen kuvataiteilija.Stén opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1943 ja Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulua 1944. Ulkomailla hän opiskeli Kööpenhaminassa Tanskassa Det kungliga Akademiet for de Skønne Kunster -akatemiassa 1949–1950 ja 1954 sekä Académie André Lhotessa Pariisissa 1951–1952. Sténin töitä oli ensi kertaa esillä Turussa 1946.Hän maalasi, piirsi ja teki grafiikkaa.Hänen töitään ovat mm Laivaston sankarivainajien muistomerkki Turun saaristossa ja Seilin kirkon alttaritaulu. Lisäksi hän on maalannut muitakin alttaritauluja.

Paavo Sainio ( 1899 – 1982) oli suomalainen Turussa asunut graafikko ja taidemaalari.Paavo Sainio opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Teodor Schalinin ja Ragnar Ungernin johdolla 1924–1928 sekä Tukholmassa Ruotsin Kuninkaallisessa taideakatemiassa 1941. Sainio tallensi maisemia ja kaupunkinäkymiä Turusta ja Turun saaristosta sekä grafiikan että maalausten muodossa.

Frans Nyberg (1882 Pietari – 1962 Porvoo) oli suomalainen arkkitehti, graafikko ja taidemaalari. Hän teki etsauksia ja akvarelleja suomalaisten kaupunkien maisemista ja katunäkymistä ja järjesti useita näyttelyitä. Vuonna 1933 hän julkaisi eri Suomen kaupunkien näkymistä tekemiään etsauksia kirjan muodossa. Porvoon museon kokoelmissa on yli 100 Nybergin Porvoo-aiheista työtä ja Arkkitehtuurimuseossa on 800 Nybergin piirustusta eri puolilta Suomea.

Frans Nyberg (1882 Pietari – 1962 Porvoo) oli suomalainen arkkitehti, graafikko ja taidemaalari. Hän teki etsauksia ja akvarelleja suomalaisten kaupunkien maisemista ja katunäkymistä ja järjesti useita näyttelyitä. Vuonna 1933 hän julkaisi eri Suomen kaupunkien näkymistä tekemiään etsauksia kirjan muodossa. Porvoon museon kokoelmissa on yli 100 Nybergin Porvoo-aiheista työtä ja Arkkitehtuurimuseossa on 800 Nybergin piirustusta eri puolilta Suomea.

Aapo Kangasmaa, lyijykynä muotokuva 1949, 22x30 cm ei kehyksiä / Alvar Edvard (Aapo) Kangasmaa (ent. Hedman, 1883 Lahti – 1951 ) oli suomalainen taidemaalari. Hän opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa vuonna 1900, Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1900–1901 ja Helsingin yliopiston piirustussalissa. Kangasmaa toimi piirtäjänä ja kuvittajana.

Vitutus on suomalaiskansallinen voimavara siinä missä sisu, sauna ja kalsarikänni. Mieleen kertyneen vitutuksen kanavoimiseen ei ole tähän mennessä ollut yhtään yleisesti hyväksyttyä kanavaa. Mutta nyt on! Hyvästi rattiraivo, somessa öyhöttäminen tai naapurin koiran potkiminen - vitutuksen voi nyt purkaa varta vasten tähän tarkoitukseen laadittuun päiväkirjaan.Jos täysin paskan tekstin kritiikitön tuottaminen tuntuu alkuun vaikealta, ei huolta: Pasa ja Atpo auttavat. Vitutuspäiväkirja on täynnä syväluotaavia kysymyksiä, pohdintaharjoituksia ja piirustustehtäviä. Teos ilmaisee haisevan vastalauseensa self helpin ja aikuisten puuhakirjojen loputtomalle pohjamudalle.Pasa ja Atpo ovat painokelvottoman kirjallisuuden uranuurtajia, jotka ovat jo yli kymmenen vuotta työskennelleet uupumatta suomalaisen vitutuksen puolesta. Vitutuspäiväkirjassa kirjailijat ottavat rohkean askeleen kohti itsensä kehittämisen hyllyvää suota.

Aarne Oskar Lamminen ( 1899 Turku – 1962) oli suomalainen mainostaiteilija ja taidemaalari.Lamminen opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1917–1920. Hän toimi mainostaiteilijana

Frans Nyberg (1882 Pietari – 1962 Porvoo) oli suomalainen arkkitehti, graafikko ja taidemaalari. Hän teki etsauksia ja akvarelleja suomalaisten kaupunkien maisemista ja katunäkymistä ja järjesti useita näyttelyitä. Vuonna 1933 hän julkaisi eri Suomen kaupunkien näkymistä tekemiään etsauksia kirjan muodossa. Porvoon museon kokoelmissa on yli 100 Nybergin Porvoo-aiheista työtä ja Arkkitehtuurimuseossa on 800 Nybergin piirustusta eri puolilta Suomea.

Väinö Viljam Vormala (vuoteen 1937 Virtanen, 13. joulukuuta 1899 Vaasa – 18. lokakuuta 1984 Helsinki) oli suomalainen opettaja ja taidemaalari.[1]Väinö Vormalan vanhemmat olivat leipurimestari Johan Vihtori Virtanen ja Iida Maria Virtanen. Vanhemmat muuttivat 1901 Vaasasta Merikarvialla jossa Vormalan isällä oli leipomoliike. Vormala valmistui kansakoulunopettajaksi Rauman opettajaseminaarista ja toimi sitten opettajana Helsingissä. Hän opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1923–1924, Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1924–1927 ja Pariisissa Académie Colarossissa, Académie de la Grande Chaumièressa sekä André Lhoten johdolla 1928–1929. Hän osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosina 1926, 1931, 1933, 1935, 1936 ja 1951 sekä Kuvataidesenioreiden näyttelyihin 1972-1978. Hän sai Helsinki-mitalin 1964.[1][2]Vormala oli naimisissa 1930–1937 runoilija ja kirjailija Elina Vaaran kanssa. wikipedia