Alkuperäinen nimikirjoitus vuodelta 1943, sivu irroitettu isommasta kokonaisuudesta. Taustalla Antti Rulamo ja toinen tunnistamaton nimikirjoitus.Josef Kaartinen (noin vuodesta 1955 Juhani Kervanto; 27. maaliskuuta 1905 Viipuri – 29. heinäkuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen saksofonisti.Kaartinen meni 13-vuotiaana soitto-oppilaaksi Karjalan Kaartin soittokuntaan. Hän oli klarinetistina tässä soittokunnassa ja Raskaan Tykistön Rykmentin soittokunnassa vuoteen 1925 saakka jonka jälkeen hän siirtyi vuoden ajaksi ensimmäiseksi klarinetistiksi ja saksofonisolistiksi Suomen Valkoisen Kaartin soittokuntaan. Kaartinen suoritti 1925 lopputukinnon Viipurin musiikkiopistossa ja opiskeli sitten Helsingin konservatoriossa. 1920-luvun lopulla Kaartinen oli saksofonistina Jambo-yhtyeessä joka esiintyi helsinkiläisissä ravintoloissa.Kaartinen lähti 1928 maailmankiertueelleen joka kesti kymmenen vuotta. Hän osallistui vuodenvaihteessa 1928–1929 Sydneyssä Australiassa järjestettyyn kansainväliseen saksofoninsoiton maailmanmestaruuskilpailuun johon otti osaa lähes 600 saksofonistia eri puolilta maailmaa. Kaartinen voitti kilpailun ja voittonsa ansiosta hän pääsi kilpailun järjestäneen Australian radion palvelukseen ja työskenteli sitten sekä solistina että kapellimestarina muun muassa Australiassa ja Uudessa Seelannissa.Kaartinen palasi Suomeen 1939 talvisodan aattona. Talvisodan aikana hän palveli Viipurin vartiopataljoonassa ja jatkosodan alussa Ässärykmentissä. Haavoituttuaan Kannaksella 1941 Kaartinen oli sitten lopun aikaa sodasta Puolustusvoimain viihdytysjoukoissa ja laivastossa. Sodan jälkeen hän toimi säveltäjänä, musiikkiarvostelijana ja eri orkesterien vierailevana solistina. Kaartinen sovitti ja johti myös elokuva- ja äänilevymusiikkia. Viimeksi Kaartinen oli vuodesta 1958 lähtien yli 20 vuoden ajan saksofonistina ja klarinetistina Kullervo Linnan Humppa-Veikot-yhtyeessä. Kaartinen sai valtion taiteilijaeläkkeen 1975.Kaartisen solistina esittämään ohjelmistoon kuuluivat muun muassa Claude Debussyn Rapsodia, Nikolai Rimski-Korsakovin Kimalaisen lento ja Johannes Brahmsin Unkarilainen tanssi. Hän kirjoitti 1940-luvulla kaksi matkakirjaa ulkomaanmatkoistaan ja julkaisi LP-levyt Master of saxophone 1–2 1980-luvun lopulla.

Pääskynen oli lastenlehti, joka ensimmäisen kerran alkoi ilmestyä 1871 Emilie Bergbomin (1834–1905) aloitteesta. Bergbom johti Suomalaista Teatteria yhdessä veljensä Kaarlo Bergbomin kanssa. Lehti eli vuoteen 1881.Lastenlehtien merkitys 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun Suomessa oli varsin suuri. Monet kirjailijat ja kirjoittamisen harrastajat julkaisivat niissä tekstejään. Pääskynen oli 1800-luvulla ilmestyneistä lastenlehdistä huomattavin.Pääskystä toimitti Ida Godenhjelm (1837–1913). Lehden vakituisena avustajana oli kansanrunouden tutkija, Helsingin yliopiston professori Julius Krohn (1835–1888) perheineen. Julius Krohnin toinen vaimo Minna Krohn (o.s. Lindroos, 1841–1917) kokosi omista teksteistään ja muista Krohnin perheen kertomuksista teoksen Pääskysen liverryksiä lapsille (1883).Pääskynen alkoi ilmestyä uudelleen Otavan kustantamana 1906. Lehti ilmestyi yhtäjaksoisesti vuoteen 1935. Se oli suosittu: painos oli parhaimmillaan 1910-luvun lopulla 6 000 kappaletta.Uutta Pääskystä toimittivat Julius Krohnin tytär, kirjailija Helmi Krohn (1871–1967), kirjailija Anni Swan (1875–1958) ja kirjailija Arvid Lydecken (1884–1960). Taiteilija Rudolf Koivu (1890–1946) piirsi runsaasti kuvituksia ja vinjettejä lehteen.

Ester Valta, joka käytti kirjailijanimeä Essi Valta, (16. elokuuta 1905 Lapinlahti – 22. elokuuta 1999 Helsinki)[1] oli suomalainen kirjailija.

Mm:- Margarita Palacios: Liberalism and Conservatism in Chile: Attitudes and Opinions of Chilean Women at the Start of Twenty-First Century- Günter Schönleitner: Between Liberal and Participatory Democracy: Tensions and and Dilemmas of Leftist Politics in Brazil- Kit McPhee: " A New 13th May": Afro-Brazilian Port Workers in Rio de Janeiro, Brazil, 1905-1918

Muu(t) tekijä(t): Arne Larson, Gösta TompuriAlkuteos: Riistorauhaa rikkomassaAsiasanat: järjestöhistoriikit, merimiehet, ammattiyhdistykset, ammattiyhdistystoiminta

1.osa Tampereen historia Ruotsin aikana, Tampere Aleksanteri I:n ja Nikolai I:n aikana2.osa Tampereen historia viime vuosikymmeninä (1856-1905)Eli 1.kirjassa 1.ja 2.osa ja 2.kirjassa vain 3.osa vaikka selässä lukee toisin

Sarja: Tampereen kaupungin tieteellisen rahaston 5: julkaisurahaston julkaisuja 3

Asiasanat: kirjastot, opettajankoulutuslaitokset, kirjastoluettelot

Asiasanat: elämäkerrat, historiikit, johtajat, teollisuus, rakennusteollisuus, biography, Construction industry, managers, Industry, Histories

Asiasanat: muistelmat omaelämäkerrallisuus-Pelastunut kieli on Elias Canettin omaelämäkerrallisen trilogian ensimmäinen osa. Se kattaa vuodet 1905-1921 eli lapsuuden 16-vuotiaaksi saakka.

Merkinnät: omistajamerkintä

Oskar IIOskar II (Oscar Fredrik, 21. tammikuuta 1829 Tukholma – 8. joulukuuta 1907 Tukholma) oli Ruotsin kuningas vuosina 1872–1907 ja Norjan kuningas vuosina 1872–1905. Hän oli Norjan ja Ruotsin kuninkaan Oskar I:n (1799–1859) kolmas poika.

Merkinnät: omistajamerkintä