Muu(t) tekijä(t): Malcolm Hicks, Matti Saarnisto ym.Asiasanat: historia, esihistoria, latinan kieli, epidemiat, tartuntataudit, oikeusjärjestys, stoalaisuus, nekrologit

Muu(t) tekijä(t): Kåre Olofsen, Kirsten Holme Bertelsen ym.Sarja: Suuri suomalainen Tee itse -käsikirja [16]; virikkeet, korjaukset, saneeraukset

Teos käsittelee Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran toimintaa ja sen vaikutusta suomalaiseen teologiseen ajatteluun ja kirjallisuuteen vuosina 1891-1941. Kirjassa esiteltävät teologiset ajattelijat ja heidän teoksensa ovat merkittäviä Suomen teologisen ajattelun ja kirkkohistorian kannalta.

Muu(t) tekijä(t): Esko Suomalainen

15 x 22 cm, kaunokirjallinen kertomus matkustuksesta Englannissa v. 1939.

Gustaf Herman von Numers oli suomalainen heraldikko. Hän on suunnitellut suomalaisia kunnanvaakunoita ja yhteisöjen tunnuksia. Hänet on palkittu Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1973. Numers oli ensimmäinen suomalainen, joka kutsuttiin Académie internationale d’héraldiquen jäseneksi.Lähde: WikipediaSyntyi31.7.1912KangasalaKuoli21.5.1978

Gustaf Herman von Numers oli suomalainen heraldikko. Hän on suunnitellut suomalaisia kunnanvaakunoita ja yhteisöjen tunnuksia. Hänet on palkittu Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1973. Numers oli ensimmäinen suomalainen, joka kutsuttiin Académie internationale d’héraldiquen jäseneksi.Lähde: WikipediaSyntyi31.7.1912KangasalaKuoli21.5.1978

Gustaf Herman von Numers oli suomalainen heraldikko. Hän on suunnitellut suomalaisia kunnanvaakunoita ja yhteisöjen tunnuksia. Hänet on palkittu Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1973. Numers oli ensimmäinen suomalainen, joka kutsuttiin Académie internationale d’héraldiquen jäseneksi.Lähde: WikipediaSyntyi31.7.1912KangasalaKuoli21.5.1978

Gustaf Herman von Numers oli suomalainen heraldikko. Hän on suunnitellut suomalaisia kunnanvaakunoita ja yhteisöjen tunnuksia. Hänet on palkittu Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1973. Numers oli ensimmäinen suomalainen, joka kutsuttiin Académie internationale d’héraldiquen jäseneksi.Lähde: WikipediaSyntyi31.7.1912KangasalaKuoli21.5.1978

Käytännön ohjeita piirustuksen eri haaroihin, mm. vivanto-piirustus, käsityöpiirustus. Kuvitettu. Dimensiot 22 ¤ 15 cm

Kirja on kuvateos, joka esittelee taiteilija Pekka Piekäisen hopeadesigneja, joita hän on suunnitellut Auran Kultaseppä Oy:lle. Pekka Piekäinen (1945–2004) oli tunnettu suomalainen kultaseppä ja muotoilija. Hänet tunnetaan erityisesti modernistisista hopeatöistään. Kuvitettu. Dimensiot 30 ¤ 22 cm. Mukana hinnasto: Tarkiainen. Kirja on kotelossa.

Muu(t) tekijä(t): Paavo KettunenSarja: Vuosikirja / Suomalainen teologinen kirjallisuusseura 1999

Suomalainen talonpoikaistaloKirjaKolehmainen, Alfred , 1923-2001 ; Laine, Veijo A. , valokuvaajaOtava 1979Ulkoasu 459, [1] sivua : kuvitettu, karttoja ; 30 cmKieli suomiAlkuteoksen kieli suomiHuomautukset Lisäpainokset: 2. p. 1980. - 3. p. 1998. - 4. p. 2004.Julkaistu Helsingissä [Hki] : Otava 1979Luokitus Perinnetieteet. Etnologia. Kansatiede (udk 39)Talonrakennus (udk 69)Arkkitehtuuri. Rakennustaide (udk 72)Rakennukset (ykl 49.22)Aiheet Farm buildings → Finland. Vernacular architecture → Finland. talonpoikaiskulttuuri arkkitehtuuri talonpoikaistyyli rakentaminen rakennusperinne historia kansatiede rakennustekniikka Suomi LISÄÄ Valmistaja (Keuruu)Lisätiedot teksti ja piirrokset: Alfred Kolehmainen ; valokuvat: Veijo A. LaineISBN 951-1-05445-7 sidottuStandarditunnukset EAN 9789511054450A0327927

Muu(t) tekijä(t): Susann Vihma, Juha IlonenSarja: Suomalainen muotoilu Osa 3Asiasanat: historia, arkkitehtuuri, muotoilu, muotoilijat, koulutus, taideteollisuus, taidekäsityö, muotoiluala, teollinen muotoilu, konsthantverk, arkitektur, utbildning, formgivare, formgivning, konstindustri, industriell formgivning, käsiteollinen muotoilu

Sisältö:Kveenikysymyksen historiallista taustaaRuijan suomalaisasutuksen historian päälinjoja / Mauno JokipiiSuomalaisesta kveenitutkimuksesta / Samuli Onnela”Suomalainen vaara” – Pohjoisen rajaongelmia ja vähemmistöpolitiikkaa (1870–1940) / Knut Einar Eriksen & Einar NiemiLestadiolaisuus – Pohjoiskalotin ilmiö / Pekka RaittilaKeskustelussa esiintulleita näkökohtiaKulttuuriperinne ja sen tutkimusKveenikulttuurin tutkimus ja vaaliminen / Einar NiemiKveenikulttuuri tänään ja huomenna / Hans Kr. EriksenKansankulttuurista / Håvard Dahl BratreinNäkökohtia Pohjois-Norjan kansankulttuurin tutkimuksesta ja keräämisestä / Lassi SaressaloKeskustelussa esiintulleita näkökohtiaKveenien kieli kveenikulttuurin osanaKveenien kielestä / Pertti VirtarantaKveenien kielen tutkimisesta / Anna-Riitta LindgrenKveenit sosiolingvistisen tutkimuksen kohteena / Marjut AikioKeskustelussa esiintulleita näkökohtiaKulttuurimaantiede ja sosiaalitieteetKeitä kveenit olivat? / Ivar BjörklundPohjanperä kulttuurimaantieteen näkökulmasta / Uuno VarjoKeskustelussa esiintulleita näkökohtiaSeminaarin loppupäätelmäYleiskeskustelussa esiintulleita näkökohtiaSeminaarin päätössanat / Terttu KärkkäinenOsanottajaluettelo.FörordÅpningstaleneSeminarets åpning / Olavi KoivukangasHilsen fra Finlands delegasjon ved Nordisk Råd / Elsi Hetemäki-OlanderRovaniemi bys hilsen / Tuure SaloKvenespørsmälets historiske bakgrunnFinsk bosetning i Nord-Norge – historiske hovedlinjer / Mauno JokipiiOm den finske kveneforskning / Samuli Onnela”Den finske fare” – grenseproblemer og minoritetspolitikk i Nord (1870–1940) / Knut Einar Eriksen & Einar NiemiLæstadianismen – et nordkalottfenomen / Pekka RaittilaSynspunkter som kom frem i løpet av diskusjonenKulturarven og forskningen som berører denKvensk kulturforskning og vergearbeid / Einar NiemiKvensk kultur i dag og i morgon / Hans Kr. EriksenFolkekultur / Håvard Dahl BratreinSynspunkt på forskning og innsamling av folkekulturen i Nord-Noreg / Lassi SaressaloSynspunkter som kom frem i løpet av diskusjonenKvenes språk som en del av kvenekulturenOm kvenenes språk / Pertti VirtarantaForskning som gjelder kvenenes språk / Anna-Riitta LindgrenKvenene – noen sosiolingvistiske synspunkter / Marjut AikioSynspunkter som kom frem i løpet av diskusjonenKulturgeografi og sosialvitenskaperHvem var kvenene? / Ivar BjörklundDet nordligste Norden sett fra kulturgeografisk synsvinkel / Uuno VarjoSynspunkter som kom frem i løpet av diskusjonenKonklusjoner fra seminaretSynspunkter som kom frem i den almenne diskusjonenInnlegg ved seminarets avslutning / Terttu KärkkäinenDeltagerfortegnelse.

Eeva 1947 nr 1 tammikuu, sis. mm. seur. artikkelit / kuvat / mainokset; Kansikuva Eeva Hemming tanssii sambaa, Amerikan lehdistöattashea Henry Arnold, Arkkitehti Kyllikki Halne - Kestikartanon luoja (Alvar Aalto ym. huonekaluja), G.B. Shaw ja kamera,Tommy Rogers ja Hylde Lamonte opettavat suomalaisia tanssimaan, Mitä ei saa tehdä kun on naimaton, keski-ikäinen ja opettajatar, Itsenäisyyspäivää juhlittiin taas, Suomen itsenäisyyspäivän juhla Moskovassa, Suomalainen Sally Sorvo tanssii Broadwaylla, ym. -women´s magazine<br/><br/>21 x 30 cm.

Tekijä:Joenpelto, Eeva, 1921-2004. Nimeke:Jottei varjos haalistu / Eeva Joenpelto.Kieli:suomiJulkaistu:Hki : Suuri suomalainen kirjakerho, 1987Painettu/Valmistettu: (Juva : WSOY)Ulkoasu:291 sivua : kuvitettu ; 22 cmSisältö:Eeva Joenpelto tykkää itsestään / Marja-Leena Markkula (3 s.)Huomautus:Ilm. ensimmäisen kerran 1986 WSOY:n kustantamana.ISBN:951-643-268-9 sidottuUDK-luokitus:894.541 -3

Alma Fohström / [av] Paul Ervé. - Alma Evelina Fohström-von Rode (2. tammikuuta 1856 Helsinki – 20. helmikuuta 1936 Helsinki) oli kansainvälisesti tunnettu suomalainen laulaja (koloratuurisopraano), joka esiintyi Euroopan oopperalavoilla sekä Etelä- ja Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa.Tekijä:Ervé, Paul. Nimeke:Alma Fohström / [av] Paul Ervé. Kieli:ruotsi Julkaistu:Helsingfors : Söderström, 1920. Ulkoasu:103, [1] s., 12 pl. : kuv. Huomautus:Övers. från författarens tyska manuskript Alkuteoksen kieli:ger