Lehdessä mm:- Surua nousevan auringon maassa (mm. kuva prinssi Hirohitosta)- Jääkärit Hallassa. 10-vuotsimuistojuhla- Koko aukeaman kuva (Sortavala. Näköala Vakkosalmen mäeltä)

Muu(t) tekijä(t): Anu Partanen, James HallAlkuteos: Makeba : my story

Muu(t) tekijä(t): Sanna Halla-ahoAlkuteos: Sewing in no timeAsiasanat: sisustustekstiilit, kodintekstiilit, tyynyt, verhot

Muu(t) tekijä(t): Pekka Pulkkinen, Vesa RasinahoAsiasanat: osakeyhtiöt, rahoitus, osakkeet, tilintarkastus, optiot, pääoma, yhtiön perustaminen, yhtiön hallinto, julkinen osakeyhtiö, pääomalainat

Muu(t) tekijä(t): Clarence Hall, H. AbrahamAsiasanat: nähtävyydet

Suom. Juha SuoristiAttila Csernok on kokenut omakohtaisesti toisen maailmansodan, sitä seuranneen jälleenrakennuskauden, 50-luvun stalinistisen hallinnon, vuoden 1956 kansannousun ja kurinpalautuksen sekä 1980-luvun loppuun jatkuneen Kádárin hallintokauden.

Muu(t) tekijä(t): Päivi Kumpulainen, Halla Solveig orgeirsdottirAlkuteos: Engill i vesturbänum

Muu(t) tekijä(t): Jukka Pajukangas, Alfred Bernhard-WalcherSarja: Tampereen taidemuseon julkaisuja 59Alkuteos: Schätze des Österreichischen KaiserhausesAsiasanat: näyttelyjulkaisut, antiikki, taidemuseot, taide, taidekokoelmat, kokoelmat, hallitsijat

Merkinnät: omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): Jean Racine, Jean Baptiste MolièreSarja: Världslitteraturen : de stora mästerverken / valda av Fr Böök, P. Hallström, Martin Lamm 19

Asiasanat: historia, väestönsuojelu, lainsäädäntö

Muu(t) tekijä(t): Per Hallström, Martin LammSarja: Världs litteraturen - De stora mästerverken

Muu(t) tekijä(t): Per Hallström, Martin LammSarja: Världs litteraturen - De stora mästerverken

Muu(t) tekijä(t): Martin Lamm, Fredrik HallströmSarja: Världs litteraturen - De stora mästerverken

Muu(t) tekijä(t): Friedrich Hölderlin, Heinrich von Kleist ym.Sarja: Världslitteraturen : den stora mästerverken valda av Fredrik Böök, Per Hallström, Martin Lamm [29Asiasanat: kertomakirjallisuus, ruotsinkielinen kirjallisuus, svensk litteratur, epik

KäskyKeväällä 1918 jääkäri Aaro Harjula saa käskyn teloittaa punainen naissotilas Miina Malin. Nuori ja idealistinen Harjula ei suostu tottelemaan käskyä ilman oikeudenkäyntiä. Esimiehiään vastustaen hän päättää itse viedä naisen kenttätuomioistuimeen, tuomari Hallenbergin eteen. Matkasta tulee kohtalokkaampi kuin kumpikaan heistä olisi uskonut.Aku Louhimiehen väkevä elokuva perustuu Leena Landerin samannimiseen romaaniin ja sen on käsikirjoittanut Jussi-palkittu Jari Olavi Rantala.

Eläinlääkintäkoulun historia alkaa vuodesta 1928, jolloin hallitus asetti komitean pohtimaan Suomen hevosjalostuksen keskittämistä. Helmikuussa 1931 vahvistettiin laki hevossiittolan ja -koulun perustamisesta, sekä armeijan ratsukoulun ja hevosvarikon siirtämisestä Lappeenrannasta Ypäjälle Kartanonkylän kartanoon. Puolustuslaitoksen Ratsukoulu aloitti toimintansa syyskuussa 1933 ja Hevoshuoltokoulu vuotta myöhemmin. Yhteensä Lappeenrannasta muutti Ypäjälle yli 150 hevosta, 3 upseeria, 26 aliupseeria sekä 80 henkeä miehistöä. Sodan jälkeen Hevoshuoltokoulun yhteyteen siirrettiin myös Puolustusvoimien koiratarhat sekä Sotakoirakoulu. Niinisaloon joukko-osasto muutti 1955. Se toimi Hevoshuoltokoulun nimellä vuoden 1966 loppuun saakka, jonka jälkeen nimi vaihtui Eläinlääkintäkouluksi. wikipedia

Rannikkotykistörykmentti 1:n esikunta oli Helsingissä. Sen tehtävänä oli puolustaa Suomenlahdella Helsingistä Hankoon.Teknikko Allan Staffansin toiminnan ansiota venäläinen Suomen sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan haltuun joutunut tykistö saatiin taisteluitta hyväkuntoisena suojeluskuntien haltuun. 7. toukokuuta 1918 perustettu Suomenlinnan Linnoitustykistö piti hallussaan aluetta ja siihen kuuluva I Suo­malainen Raskastykistöpatteri ampui 12. toukokuuta, kun valtionhoitaja Svinhufvudin läsnä ollessa nostettiin Suomen senaatin punainen leijonalippu Kustaanmiekalla salkoon. Yksiköstä tuli 16. syyskuuta 1918 Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona, joka täydennettiin 13. toukokuuta 1919 yleisessä rannikkotykistön organisaatiouudistuksessa Rannikkotykistörykmentti 1:ksi 14. toukokuuta 1919.Seuraavaksi Hangon saaristoaseman linnakkeista tehtiin 1. elokuuta 1921 Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo, mikä nimettiin 1922 uudelleen 1. Erilliseksi Rannikkotykistöpatteristoksi.RT 1:stä tuli merkittävä puolustushaaran ja aselajin kehittäjä vuoksi. Ensimmäiset koeammunnat aloitettiin Santahaminasta ja Harmajalta kuuden tuuman rannikkotykeillä jo toukokuussa 1918. 1930-luvulle mentäessä alettiin kehittää tykkejä. Muutettiin tykkien ryhmitystä siten, että ne kykenivät ampumaan joka suuntaan ympäristöön 360 asteen sektorille. Lisäksi kehitettiin Canat-tykkien putken kääntö siten, että putken korotus suureni mahdollistaen aikaisempaa suuremman ampumaetäisyyden, kehitettiin sisä- ja ulkoballistiikkaa sekä kehitettiin ampumamenetelmiä.Hieman ennen talvisotaa Rannikkotykistörykmentti 1 muutettiin 15. syyskuut 1939 Helsingin ja Pellingin Lohkoiksi, millä kummallakin oli alalohkoja. Kun taistelutoimintaa ei juuri ollut Helsingin Lohkon alueella, irrotettiin siitä pataljoona Kiveliö tammikuussa 1940 taisteluihin Viipurinlahdelle, mikä kärsi suuret tappiot. wikipedia

Muu(t) tekijä(t): James Norman Hall, T. J. KivilahtiMerkinnät: exlibris: Jarmo RiikonenSarja: Taskukirjasto 49Alkuteos: Men against the sea