Asiasanat: itsetunto, usko, vanhempi-lapsisuhde, sielunhoito, vanhemmuus, itsetuntemus, isyys, traumat, isät, vuorovaikutus, minäkuva, kristillisyys, henkinen pahoinvointi, isättömyys, lapset (ikäryhmät)

Asiasanat: historia, järjestöhistoriikit, järjestöt, maanpuolustusjärjestöt, reserviläisjärjestöt, reservialiupseerit, reserviläiset, försvarsorganisationer, organisationshistoriker, föreningar, reservister, reservistorganisationer, reservunderofficerare

Muu(t) tekijä(t): Jussi JäppinenMerkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: historia, järjestöhistoriikit, järjestöt, säätiöt, isänmaallisuus

Muu(t) tekijä(t): Anita SalmiAlkuteos: En junisöndag kvart över tolvAsiasanat: muistelmat, onnettomuudet, kuolema, suru, surutyö, uhrit, isät, tulipalot, lapset (ikäryhmät)

Muu(t) tekijä(t): Kai HaarmaAsiasanat: asunto-osakeyhtiöt, rakennukset, hallinto, isännöitsijät, kiinteistönhoito

Sotiemme veteraanien ja lottien matrikkeli

Teoksen ohjelmaan on kuulunut kunkin paikkakunnan sankarivainajien luetteloiminen, yhdistysten 10-vuotishistoriikit, vapaaehtoinen maanpuolustustyö, muistelmat talvisodasta ja jatkosodasta, sotaan lähtö ja paluu, kotirintaman toimet, välirauhan aika, lottien osuuden kertominen jne. Kuvitettu. Dimensiot 26 ¤ 18 cm.

Muu(t) tekijä(t): Tuula Kallioniemi, Sören OlssonAlkuteos: Sune och klantpappan

*Onnenmaa 3:47*Sateinen Ilta 3:21*Kuin Kuiskaten 3:11*Miksi Oot Niin Kaukana 3:33*Vain Syliis Sun 3:28*Kuljin Puistoon Päin 3:34*Jääthän Mun Luo 3:50*Taka-takata 3:09*Toivon Niin 3:02*Isän Tyttö 3:23*Meidän Ilta 4:26*Maailman Valtateillä 3:34*

Asiasanat: joulu, julkisuuden henkilöt, isät, yksinhuoltajat, tosi-tv, pikkukaupungit, viha-rakkaussuhde, hirmumyrskyt

Muu(t) tekijä(t): Tytti TräffAlkuteos: Light from heaven

Asiasanat: muistelmat, talvisota, naiset, lotatMm:- Tyyne Peltola o.s. Pesonen: Talvisodan rintamamuistoja- Heljä Kauttu: Oulun pommituksessa helmikuussa 1944- Eila Raaska os. Putkonen: Hyvästi Koivisto

Matias (Matti) Anselmi Äyräpää (vuoteen 1876 asti Europaeus); (11. huhtikuuta 1852 Liperi – 15. lokakuuta 1928 Helsinki) oli lääkäri, hammaslääkäri sekä Suomen hammaslääketieteen uraauurtava tutkija.[1] Häntä on kutsuttu jopa "Suomen hammaslääketieteen isäksi".[1] Äyräpää oli myös kulttuurivaikuttaja ja tunnettu suomalaisuusmies, joka osallistui keskeisten suomenmielisten järjestöjen ja yritysten perustamiseen.[2]

Edvard Wilhelm Lybeck (27. joulukuuta 1864 Ilmajoki – 16. kesäkuuta 1919[1][2]) oli suomalainen lääkäri ja Elämänmäen luonnonparantolan perustaja.Lybeckin vanhemmat olivat kirurgian maisteri, Ikaalisten piirilääkäri Frans Edward Lybeck (1836–1868) ja Sofie Louise Lybeck os. Järnefelt.[3] Hän pääsi ylioppilaaksi Helsingin alkeisopistosta vuonna 1884 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1887 sekä lääketieteen kandidaatiksi vuonna 1890 ja lisensiaatiksi vuonna 1895.[2] Lybeck omisti vuosina 1896–1904 äitinsä perustaman yksityisen Kammion sairaalan Helsingissä.[4]Lybeck perusti vuonna 1904 Vilppulan lähelle Elämänmäen hermotauti- ja luonnonparantolan. Parantola oli toiminnassa vuoteen 1918 saakka. Sen jälkeen Lybeck toimi Kirvun luonnonparantolan lääkärinä. Hän teki itsemurhan kesäkuussa 1919.[5]Lybeckin oppi-isä oli saksalainen Louis Kuhne. Kuhnen oppien mukaan Lybeck vastusti 1900-luvun alussa rokotuksia. Isorokkorokotuksella oli tauti saatu lähes häviämään, mutta rokotevastaisuuden levitessä tilanne kääntyi huonoksi. Lybeckin iskulause puhetilaisuuksissa oli: ”Rokotus on myrkyttämistä.”[5]Lybeck oli naimisissa vuodesta 1895 Elina Wilhelmina Savirannan kanssa.[1

Historiikki on kuvaus suomalaisen vapaaehtoisen maanpuolustuksen synnystä ja kehityksestä. Teoksessa kuvataan, kuinka kansallinen yhtenäisyys, paikallinen aloitteellisuus ja isänmaallinen henki loivat pohjan Suojeluskuntien synnylle. Kuvitettu. Dimensiot 25 ¤ 18 cm.

Sis. artikkelit: Riku Kauhanen, Kätköistä kumpujen, mullasta maan ‒ taistelukenttäarkeologisesta tutkimuksesta; Matti J. Kankaanpää, Suomalainen ratsuväki Pommerin sodassa; Aino Sarje, 1800-luku, suomalaisen sotilasvoimistelun kultakausi; Matti Lackman, Nikolai A. Maškevitš ‒ kiistanalainen tutkintatuomari; Juha Joutsi, Operaatio DB ‒ tukilaivaisku Suomenlahdella 1919; Veli-Matti Syrjö, Kenraali V. P. Nenonen sotilaspoliittisena vaikuttajana; Eero Elfvengren, Sotilastiedustelu Karjalan kannaksella 1918‒1939; Helena Pilke, Upseerit ja mainosmiehet isänmaan asialla; Lasse Laaksonen, Minkälaisia kenraaleja Mannerheim johti talvisodassa ‒ uusia tulkintoja yksilöistä ja heidän riidoistaan; Tomi Mertanen, Suomen Talkoot ‒ AKS:läisen työpalveluaatteen ilmentymä; Yrjö Lehtonen, Sotahistoriaa neljän valtakunnan alueella; Pasi Tuunainen, Murrosta kohti ‒ katsaus vuoden 2011 sotahistorialliseen kirjallisuuteen.