Lehdessä mm.- Eino Pohjamo: Viimeinen yritys Louheen. Osa II- Ilmo Vuollu: Tapahtui Sallan suunnalla 1939- O. Toivonen. Tulta ja tuhoa vastaan Viipurissa 1939

Asiasanat: itsemurha, ympäristön tila, surutyö, tyttäret, isät, muistot, luontosuhde, itsetilitys

Asiasanat: henkilöhistoria, lähetystyöntekijät, lähetystyö, sisällissodat

Kirja kertoo aikansa suurimman ja pelätyimmän sotalaivan, kolmannen valtakunnan merivoimien ylpeyden, Tirpitzin tuhosta kun Brittien ilmavoimat upottivat sen marraskuussa 1944

Allman Brothers Band nousi southern rockin ikoniksi Easy Riderin ja Woodstockin vuosina. Yhtyeen primus motor, kitaristi Duane Allman menehtyi moottoripyöräonnettomuudessa, mutta bändi jatkoi lähes puoli vuosisataa. Koko yhtyeen taipaleen ajan Duane Allmanin henki leijaili kiertueilla mukana. Päättymätön tie -Allman Brothers Bandin tarina kertoo, miten veljeyden tunne kuljetti yhtyeen lukemattomien vastoinkäymisten yli.Kirja on rehellinen ajankuvaus ja kunnianosoitus elämänsä bluesille ja rockille omistaville taiteilijoille ja heidän lahjakkuudelleen, joka on monta kertaa vaarassa tuhoutua rankkaan elämään ja ristiriitoihin. Menestyksen vuosia varjostaa alituiseen kuolema, jota asialleen omistautuvat muusikot uhmaavat.

2022:1 (n:o 328)- Tammisunnuntain muisto – menneisyys ei muutu toiseksi väheksymällä- Juha Seppä: Jääkärivääpeli Paavo Haanpää- Yleinen kansalaiskokous Suomussalmella 1917- Mikko Uola: Sata vuotta AKS:n perustamisesta- Mikko Uola: Seuran perustajat ja kunniajäsenet- Me tahdomme AKS:n marssi (sanat)- Mikko Uola: AKS:n alkuvuodet Ristiriitoja ja erilaisia näkemyksiä- Mikko Uola: Professori Leiviskän erivapausanomus- Jussi Niinistö: Aktivismin pitkä linja- Jussi Niinistö: Toivo Kuisman tarina kirjaksi- Mikko Uola: Mitä oli Mäntsälän kapinan taustalla- Lasse Koskinen: Antero Svensson – komentajaksi valmiuspriokaatiin Viipuriin Panssaritorjunta ajastaan jäljessä 2. osa- Tapani Tikkala: Taakka talkoilla tasataan – sota-ajan talkootoiminta - Lasse Koskinen: Mai Guban asemakylä tuhottiin sissiosaston iskuna Perintöarkusta paljastui vaikuttava matkakertomus- Raimo Malkamäki: Lentomestari Eino Ilmari ”Illu” Juutilainen – ässien ässä ja iloinen karjalaispoika- Lasse Koskinen: Suomi toimitti Neuvostoliiton aikeista tietoja länteen Valvontakomissio puuhasteli kaikenlaista- Mikko Uola: Tammikuun viimeinen sunnuntai - Osmo Pekonen: Joka miekkaan tarttuu se miekkaan hukkuu (arv. Erkki Fredrikson: Kätketyt kiväärit, veriset pistimet)- Hannu Luotola: Suojeluskuntaperheen perinnetyö 1981-2021 (arv. Markus Anaja (toim.) : Välähdyksiä menneestä ja kurkistus tulevaan)- Jussi Niinistö: ”Venäjä, Venäjä, Venäjä” (arv. Jyri Häkämies: Väistämättä)- Pasi Pulju: Olemmeko rasisteja (arv. Reni Eddo-Lodge: Miksi en enää puhu valkoisille rasismista)- Suomen Lottaperinneliiton puheenjohtaja (2022-2024) emiritaprofessori Maija Fredrikson- Tapani Hankaniemi: Alvar Aalto ja Töysän suojeluskuntaHannu Luotola: Suojeluskuntaperinnetyötä eilen – tänään – huomenna- Lahden seudun Lottaperinneyhdistyksen joulujuhla 2021 (kuva)- Lasse Koskinen: Lottatoiminta oli vilkasta Viipurin piirissä Vahvialan lotista kerätään perinnetietoa- Mannerheimin kipsipatsaan luovutus Mikko Laukkosellle (kuva)- Rovaniemen Varuskunnan edustajien kunniakäynti 6.12.2021 jääkäriliikkeen muistomerkillä (kuva)- Vesa Määttä: Rajojen määrittely oli tärkein Tarton rauhansopimuksessa- Tapani Tikkala: Kauhavan Lentosotakoulun Perinneyhdistyksen Perinnepäivä Kauhavalla 13.11.2021 (kuva)- Seppellasku Mustialan maatalousoppilaitoksen 13 oppilaan muistolle Tammelan hautausmaalla (kuva)- Tapani Tikkala: Vapaussotiemme Lakeuden perinneyhdistyksen syyskokous 18.11.2021- Tapani Tikkala: Aallon Patteriston perinnetoimikunt 1980 – 2020- Vapaussodan Varsinais-Suomen perinneyhdistyksen seppellasku Turun Tuomiokirkon vieressä olevalle 24 vapaussoturin hautamuistomerkille (kuva)- Vesa Määttä: Vapaussodan Porin seudun perinneyhdistyksen 25-vuotisjuhla- Vesa Määttä: VIMS-palkinnot Sampo Ahtolle ja Hannu Lakeelle- Kari Huhta: Taipeleenjoki-ooppera vakuutti!- Kuvia Tammisunnuntain seppeleenlaskuista: Helsinki, Pori, Hämeenlinna, Imatra, Seinäjoki

1. Liikunta on huono konsti laihtua. Paljonko Suomeen mahtuu tuulivoimaa. Hypnoosi ratkoo rikoksia. Miksi tyhmyys tiivistyy joukossa.2. Algoritmi tietää sinusta kaiken. Norsujen nousu ja tuho. Tutut terveysneuvot totta vai tarua. Bakteerit muuttuvat muovinsyöjiksi.3. Perimä ajaa rikoksiin. Oletko mielisokea. 13 maailmankaikkeuden mysteeriä.4. Diktaattori oli ennen hyväntekijä. Ystävät eivät korvaa sukua. Psykopaatteja on kaikkialla. Hajoaako biomuovipussi.5. Sinullakin voi olla esidiabetes. Mooren laki. Loppuuko kahvi. Sivistys alkoi simasta. Koira suree menetettyä kaveria.6. Lihaa on hankala korvata. Puhtaan energian likainen salaisuus. Supertulivuori. Voiko huumorintajua oppia. Miksi ahneelle mikään ei riitä.7. Miten tullaan onnelliseksi. Näin suojaudut valetiedolta. Lempeän löylyn fysiikka. Mitä jos hyttyset katoaisivat. Nato löysi tarkoituksensa.8. Aurinkoa ei pidä vältellä liikaa. Aaltoilu paljastaa avaruuden arvoitukset. Kasvit puhuvat murretta. Voiko ihminen jakautua useaksi lajiksi.9. Oppimisen ilo piilee geeneissä. Onko aikaa olemassa. Miten pallosalama syntyy. Ilmasto lämpenee. Nälkäkiukku on totta.10. Miksi koululaisten osaaminen hiipuu. Kieli syntyi pelaamalla. Mitä kuuluu geenivauvoille. Voiko tylsyyteen kuolla.11. Kiusaamiseen osallistuu koko luokka. Nämä keksinnöt pitäisi keksiä. Mitä meistä voi kierrättää. Miksi sade putoaa pisaroina.12. Isyys näkyy aivoissa. Maailman pisimmät kokeet. Mitä jos golfvirta hiipuu. Some sotkee nuoren pään.13. Tuloerot hyvästä vai pahasta. Kyynisyys suojaa meitä. Nukumme jotta emme unohtaisi. Miten myrsky syntyy. Korona toi tieteelle nostetta.14. Syö näin elät pidempään. Tietoa siirtyi internetin verran alle sekunnissa. Onko eläimillä huumorintajua. Geenitestit huonompia kuin horoskoopit.

Muu(t) tekijä(t): Jaana Iso-MarkkuAlkuteos: SandstormAsiasanat: historia, poliittinen historia, vallankumoukset, sisällissodat

2021:3 (n:o 325)- Jatkosodan alkamisesta 80 vuotta- Mauri Paavilainen: Metsäpalokunnasta Suojeluskunnaksi Järjestyskunta Satakuntaan- Tapani Tikkala: Pohjanmaan tarkkuuslataamo Kiväärinpatruunoiden lataus 1920-luvulla- Lasse Koskinen: Maanpuolustusta jatkettiin asekätkennällä Suojeluskuntapiirit toimivat toteuttajina, 2. osa – Mäntylät sodassa ja suojeluskunnassa- Tapani Tikkala: Vihannesrynnäkköön! Koululaisten vihannestalkoot 1941- Heikki Keisala: ”Kultaanen äitee” (Kreeta Latikka, sittemmin Keisala, Ville Keisala)- Raimo Malkamäki: Everstiluutnantti Wolfgang Thimmig – rintamalaivueessa alusta loppuun saakka- Lasse Koskinen: Salainen joukko-osasto H perustettiin suojaamaan Helsinkiä Jatkosodan lopussa varauduttiin maihinnousuun Etelä-Suomeen- Tapani Tikkala: Havunoksa – sotilaspoikaperinteen tunnus Sotilaspoikien Perinnekillan ja Sotilaspoikien Perinneliitto ry:n merkit ja tunnukset- Lasse Koskinen: Martti Seppelin oli sotilaspoikana monessa mukana Nokian paperitehdas räjäytettävien listalla- Mikko Uola: Vapaussodan viestinviejät Erkki Enlund ja Alfred Wegelius- Jussi Niinistö: Puolustusvoimien kokeilutoimintaa (arv. Mikko Karjalainen (toim.): Puolustusvoimien kokeilutoimintaa vuosina 1918 – 1939)- Pertti Rampanen: Muurmannin suomalaisten tuho (arv. Tarja Lappalainen & Martti Turtola: Stalinin tappamat – Muurmannin suomalaisten pitkä ja musta yö)- Pertti Rampanen: Stalinin näytösoikeudenkäynnit (arv. Antero Uitto ja Ossi Kamppinen: Stalinin lavastukset – Näytösoikeudenkäynnit 1936-1938)- Lasse Koskinen: Kokemuksia kuolemanleireistä selviytyneiltä (arv. Eddy de Wind: Pääteasema Auschwitz, Liisa Kovala: Stutthofin selviytyjät – suomalainen merimies kuolemanleirillä, Selma van de Perre: Nimeni on Selma – juutalaisen vastarintataistelijan muistelmat, Jack Fairweather: Mies joka murtautui Auschwitziin, Jean-Jacques Felstein: Auschwitzin naisorkesteri)- Lottajärjestö oli jäädä syntymättä Lotta Svärd 100- Matti Latvala: ”Suojeluskuntalainen” paljastettiin 1988: Patsas vapautti ilmapiiriä suomettuneisuuden kahleista- Vesa Määttä: Seinäjoen Suojeluskunta- ja Lotta Svärd –museon nimi säilyy- Markus Anaja: Muistolaatta Suojeluskuntain yliesikunnalle ja Lotta Svärd keskusjohtokunnalle- Helvi Walli: Lotta Svärd 100 vuotta yhteiskuntavastuuta-muistopuun istuttaminen Porissa 12.5.2021- Markku Rauhalahti: Timo Tulosmaa Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseon kunniajäseneksi- Huhtikuun 12. päivänä 2021 103 vuotta Helsingin vapautuksesta seppellasku (kuva)- Virossa ja Aunuksessa kaatuneiden muistomerkin paljastuksesta Porissa 13.4.2021 tuli kuluneeksi 100 vuotta seppellasku (kuva)- Seppellasku Turun vapautumisen 103-vuotispäivänä 13.4.2021 (kuva)- Vapaussodan Imatran Seudun Perinneyhdistyksen seppellaskutilaisuus 14.4.1918 kaatuneen jääkärimajuri Armas Ståhlbergin haudalle (kuva)- Jorma Hautala: Uuteen kohtaan siirretyn Thulin-muistomerkin paljastaminen- Tapio Laine: Satakunnan vapautuksesta 103 vuotta- Vesa Määttä: Vapaudenuhrien muistoksi Frihetskrigets Södra Traditionsförening r.f. paljasti neljän suojeluskuntalaisen muistoksi laatan Porvoossa 19.4.2021 (kuvat)- Tapani Tikkala: Lakeudun maakuntamarssi 2021- Kunniakäynti Vapaudenpatsaalla Tampereen Hämeenpuistossa 14.5.2021 (kuva)- Jouko Fossi: Vapaussoturin hautamerkin kiinnitys 16.5.2021 Jouko Fossin isoisän hautakiveen Kankaanpään hautausmaalla (kuva)- Vapaussodan sankarihaudalla seppele 16.5.2021 Teuvalla (kuva)- Seppeleenlasku Vapaussodan muistomerkillä Porin kirkkopuistossa 16.5.2021 (kuva)- Vapaussodan Pohjois-Pohjanmaan Perinneyhdistys ry:n seppeleenlasku 16.5.2021 Oulun sankarihaudoilla (kuva)- Vesa Määttä: Kunnianosoitukset Helsingissä 16. toukokuuta (kuvat)- Pertti Rampanen: Vaiheen sillat? Nimiehdotus Mänttä-Vilppulassa- Seppellasku Mannerheimin patsaalle Tampereella 4.6.2021 (kuva)- Lasse Koskinen: Artjärven Sibelius-muistomerkin juhla siirrettiin

1. Miksi kansa rakastaa presidenttiä. Puolet suomesta on lainaa. Aurinkokuntaan pyrkii uusi planeeetta. Alzheimerin tautiin löytyi uusi syyy.2. Siittiökato lähestyy katastrofia. Hyperloop. Migreeni. James Bond. Voiko npissa jäätyä kaarelle. Esinisäkkäät3. Ensimmäinen klooniapina. Huumori oli ennen julmaa. Miksi vatsavaivat yleistyvät. Venäjä pyrkii idän ruotsiksi. Pöllö lentää kuin aave.5. Yksi asia määrää suomen säät. Kaikki näkevät harhoja. Liiku viisaasti. Esi-isäkin pihisteli unta. Rooman tuhoon löytyi syy.6. Opeta aivosi keskittymään. Vihatuin suomalainen nousi huipulle neuvostoliitossa. 7 mahdollista maailmanloppua.7. Merestä tulee apteekki ja kaivos. Ihosyöpä. Hajuaisti päihittää näön ja kuulon. Uusi peruna oli kymmenen vuoden urakka.8. Huippuolut vaatii laatuhiivan. Pahimmat nälänhädät luo ihminen itse. Antarktis. Kalan kyvyt yllättävät. Suomesta tuli nimipäivien luvattu maa.9. Kahvinjuoja pysyy terveenä. Miksi maanjäristys yllättää. Tunteet syntyivät ennen älyä. Geenitieto parantaa lastensyöpähoitoja.10. Sinuakin käskee sisäinen ääni. Dinosaurukset lähtivät lentoon. Suolistobakteerit säätävät aivoja. Miten saappaaseen pääsee kivi.11. Suola pitää meidät hengissä. Unettomuus paranee ilman lääkkeitä. Hakkapeliitat. Suomen karhuilla menee hyvin.12. Hiilarikammo uhkaa terveyttä. Saatana syntyi enkelistä. Maailmankaikkeudeb 7 ihmettä. Tanskan einstein mullisti atomin.13. Sadisti iloitsee tuskasta. Avaruuslento piinaa jo alkumatkasta. Aivoille löytyy mieliruoka. Maailman vanhin kuningatar.14. Koulutus kehittää älyä. Ihmisapinat ovat melkein kuin me. Syöpä pysähtyy. Sopivatko vitamiinit lääkkeiksi. Miten nopeasti jenkkakahvat syntyvät.

Sarja: Ratamo 15

Asiasanat: yhteiskuntakehitys, taloudellinen kehitys, ympäristöpolitiikka, talouskasvu, muutos, ympäristön tila, ympäristöongelmat, maailmanlaajuiset ongelmat, kestävä kehitys, yhteiskuntajärjestelmät

Asiasanat: itsemurha, ympäristön tila, surutyö, tyttäret, isät, muistot, luontosuhde, itsetilitys

2020:5 (n:o 322)- Kenraali Väinö Valven joulutervehdys- Kalervo Sipi: Vapaussodan Perinneliitto ry- Tapani Tikkala: Vuosi 2020 tulevaisuudelle- Vesa Määttä: Tarton rauhan 100-vuotisjuhlallisuudet 14. – 15.10.2020- Mikko Uola: Taustaa Tarton rauhalle- Paavo Mikkonen: Tarton rauhasta 100 vuotta Kymen Lukolla (kuva)- Sirkka Ojala: Tarton rauha oli perusta vapaalle Suomelle (seminaari Sastamalassa 14.10.2020)- Raimo Junttila: Tarton rauhan muistotilaisuus Porissa- Markku Rauhalahti: Tarton rauhassa sinetöitiin Suomen itsenäisyys (seminaari Tampereella 15.10.2020)- Mikko Uola: Kun Vapaussodan Perinneliittoa perustettiin- Mikko Uola: ”Tervetuloa Hermannin Nuorisoseuraan!”- Lasse Koskinen: Antti Hackzell vaikutti vapaussodasta saakka (Martti Häikiö: Hackzell - Karhunkaatajasta rauhantekijäksi)- Tapani Tikkala: Talvisodan sotasaalisnäyttely Sotamuseo, R. W. Palmroth ja Bure Litonius- Lasse Koskinen: Petsamon luostarin johtajamunkki joutui NKVD:n vangiksi (Elina Kahla: Petsamon marttyyri ja maailman pohjoisin luostari)- Tapani Tikkala: Hevosen potku poisti luodin kädestä Otto Rantala Ylistaron Kainastolta- Seppo Posio: Vapaan isänmaan airut – suomenhevonen- Tauno Laine: Kokemukseni talvisodasta - Lasse Koskinen: Talvisodan päämajaa valmisteltiin viime tipassa Suomen tiedustelija Neuvostoliiton laivasaattueessa (Mikko Karjalainen: Mannerheimin päämaja - sodanajan johtoesikunta 1918-1944)- Lasse Koskinen: Suomalaisten sotilastietoja virtasi Moskovaan Jatkosodan tiedustelu-upseeri toimi vakoilijana (Seppo Konttinen – Kari Vitie: Kuolemaan tuomittu – vakoilija von Hellensin kohtalo)- Raimo Malkamäki: Eversti Werner Streib – yöhävittäjälennoston kehittäjä- Lasse Koskinen: Herman Göring kohosi lentäjästä natsijohtajaksi Ensimmäinen puoliso löytyi talvi-iltana Ruotsista, 1. osa (Heinrich Fraenkel – Roger Manvell: Herman Göring – nousu ja tuho, James Wyllie: Hakaristin rouvat – naiset kolmannen valtakunnan huipulla)- Mikko Uola: Raatteen tie: erilaisia muistomerkkejä- Jouni Koskela: Tampereen vankileiri 1918 (arv. Tuomas Hoppu: Toivon ja epätoivon aika – Tampereen vankileiri 1918 ihmiskohtaloineen)- Pertti Rampanen: Sissi-isku Mai Gubaan (arv. Toivo V. Narva, Raine Narva, Simo Liikanen: Katkaiskaa Muurmannin rata. Mai Guban sotaretken kadonneet kuvat)- Vesa Määttä: Laurilan verikoirat 2 (arv. Kimmo Sorko: Laurilan verikoirat 2. Jalkaväkirykmentti 23 Taipaleella ja Vuosalmella 1939-1940)- Juha Levonen: Mannerheimin Puolan vuodet (arv. Anna ja Jukka SoisalonSoininen: Mannerheim Puolan vuodet)- Vesa Määttä: Etulinjan reserviupseerin sotakokemukset (arv. Antti Rasilo (toim.): Osmo Rasilo: Vastuunottoa ja harkintaa. Kokemukseni etulinjan reserviupseerina talvisodassa ja jatkosodassa)- Jorma K. O. Ignatius: Kotirintaman ratkaiseva merkitys (arv. Jussi-Pekka Alander: Kansa sodassa. Kotirintaman ratkaiseva merkitys)- Lottaperinteessä tapahtuu: Riitta Kokko-Parikka: Suomen Lottaperinneliiton liittokokous Lahdessa- Sirkka Ojala: Hilkka Greenin pitkä lottataival alkoi Vanajan lotissa 16-vuotiaana- Muistolaatta ilmavalvontalotille Aulangon näkötorniin 6.9.2010 (kuva)- Kuvakulma: Akateemisen Karjala-Seuran kunnianosoitus Helsingin Hietaniemessä 28.9.1940 (kuva)- Vesa Määttä: Raita Arvola (1932-2020)- Heikki Laurila: Isänmaallinen juhla Lempäälässä- Kunniapuheenjohtaja Timo Siukosaaari 90 vuotta (kuva)- Kari Huhta: Veteraanin runo (Sakari Lahtinen)

Alttarifresko "Elämän lähde"Taitelija Lennart Segerstråle (1892-1975) maalasi 1920-luvulta alkaen monumentaalitaidetta erilaisiin julkisiin tiloihin. Suomen Pankin Finlandia-freskot Suomi herää ja Suomi rakentaa, joita pidetään hänen päätöinään, valmistuivat keväällä 1943. Sotavuosien työskentely merkitsi hänelle läpimurtoa freskotaiteilijana.Arvostettuna freskojen tekijänä Segerstråle oli ainoa todellinen vaihtoehto Rovaniemen alttaritaideteosta varten. Seurakunta toivoi häneltä Kristuksen paluuta esittävää taideteosta. Taitelija työskenteli apulaisineen Rovaniemellä 140 neliömetriä käsittävän freskon valmistamiseksi toukokuusta lokakuulle vuonna 1951.Taitelija Segerstråle antoi alttarifreskolle nimen Elämän lähde. Hän kertoi saaneensa aiheen niistä kokemuksista, joita Lapin sodan tuhot synnyttivät hänen sisimmässään. Hän on luonnehtinut taideteostaan näin:”Se on siis läpileikkaus jokaisesta ihmissydämestä, jonka toisella puolella on sovitetun ryövärin halu joutua yhteyteen Jumalaan ja hän suunnitelmaansa, ja toisella puolella sovittamattoman ryövärin kielteisyys siihen, keskellä seisoo Kristus itse sovituksen hintana, voiman välittäjänä ja ylläpitäjänä. Hän kuvastuu elämän lähteeseen, omaantuntoomme, johon rehellisyyden puhdas valo ja epäitsekkyyden rakkaudellisuus meissä heijastuu. Tämä kaikki on sommiteltu Lapin ympäristöön, koska Rovaniemen kirkko on oleva sen hengen sydämenä.”Kirkkoherra Eeli Laitinen paljasti freskon 21.10.1951. Freskon kustannukset olivat vähän yli 3 milj. markkaa, josta valtiovalta maksoi 1,3 milj.