Sotilaiden tekemät rikokset tutkittiin Suomessa itsenäisyyden aikana rauhanaikaisissa sotaoikeuksissa niiden lakkauttamiseen vuoteen 1983 saakka. Sotaoikeuteen kuului lainoppinut puheenjohtaja, sotatuomari, ja neljä sotilasjäsentä (kaksi upseeria ja kaksi aliupseeria). Sotaoikeuksien ja kenttäoikeuksien päätöksistä sai pääsäännön mukaan valittaa sotaylioikeuteen (myöhemmässä vaiheessa hovioikeuteen). Pikaoikeuden tuomiosta ei voinut valittaa. Sotaylioikeuteen kuului kolme lainoppinutta sotaylituomaria, joista yksi toimi puheenjohtajana sekä kaksi vähintään esiupseerin arvoista sotilasjäsentä, joista toinen oli maa- ja toinen merivoimista.Vuoden 1984 alussa tuli voimaan rikoslakiin lisätty, sotilasrikoksia koskeva uusi 45 luku, joka kumosi vuodesta 1919 voimassa olleen sotaväen rikoslain. Lainkohdan mukaan sotilasrikokset oli käsiteltävä yleisissä tuomioistuimissa. Erityinen sotaoikeus voitiin asettaa vain sotatilan ollessa voimassa ja vain siihen valtakunnan osaan, joka oli julistettu sotatilaan.[

Muu(t) tekijä(t): Carol WesterlundAlkuteos: Tuomas Jäntti : lännen valtateilläAsiasanat: henkilöhistoria, evankelioiminen, saarnaajat, vapaakirkot, asuminen ulkomailla