Muu(t) tekijä(t): Anna-Liisa Laine, John FinchMerkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: SamAsiasanat: perhe, filmatisointi, työttömyys, kaivokset, yhteiskunnalliset romaanit, romaanisovitukset

Muu(t) tekijä(t): Anna AutioAsiasanat: uhrit, maahanmuuttajat, maahanmuutto, haaksirikot, pakolaiset, pakolaisuus, turvapaikanhakijat, merionnettomuudet

Sarja: Elämänkoulussa 8Asiasanat: syöpätaudit, nuoret

Muu(t) tekijä(t): Anna-Liisa LaineAlkuteos: A most romantic city

Sarja: Annales medicinae experimentalis et biologiae Fenniae, Supplementum 26, 8

Sarja: Seven

Merkinnät: omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): Hannu MäkeläAsiasanat: tulkinta, kuvataide, taideteokset

Asiasanat: monikulttuurisuus, kasvatus, isovanhemmat, lapset (ikäryhmät)

Sarja: Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 484

Sipulikasvit ruukussa ja puutarhassa on inspiroiva, upeasti kuvitettu ja käytännönläheinen opaskirja siitä, kuinka sipulikasveista voi nauttia sekä sisällä että ulkona, ympäri vuoden.

Muu(t) tekijä(t): Clas Zilliacus, Anna Simberg ym.Asiasanat: kirjallisuudentutkimus, kirjailijat, suomenruotsalainen kirjallisuus, författare, litteraturvetenskap, finlandssvensk litteratur

Muu(t) tekijä(t): Titia SchuurmanAlkuteos: Ensemble, c'est tout

6 x 10 cm. Josef Thaddeus Tvarjansky (27. maaliskuuta 1783 Goldingen, Kuurinmaa – 7. syyskuuta 1852 Helsinki) oli Suomeen muuttanut sotilaskapellimestari, joka toimi Kaartin soittokunnan ensimmäisenä kapellimestarina 1819–1852. Twarjanskyn vanhemmat olivat kaupunginmusikantti Mikael Twarjansky ja Anna Lovisa Lapieszno. Hän meni 1825 Viaporissa naimisiin Johanna Lovisa Charlotta Jahnssonin (1808–1848) kanssa.[1][2]Helsingin opetuspataljoonaan Parolassa värvättiin 1. huhtikuuta 1819 ensimmäiset kolme musikanttia ja saman vuoden lopulla 12 hengen vahvuuteen kasvaneen soittokunnan kapellimestariksi tuli Josef Thaddeus Tvarjansky. Vuonna 1824 33-henkiseksi kasvanut soittokunta muutti sitten Parolasta Helsinkiin. Vuonna 1829 Suomen Opetustarkk'ampujapataljoonan nimeksi muuttui Henkivartioväen Suomen tarkk'ampujapataljoona ja samalla myös soittokunta sai "nuoren kaartin" arvon. Tämän jälkeen pataljoonaa soittokuntineen alettiin kutsumaan Suomen kaartiksi. Vuosina 1831-1832 Suomen kaarti osallistui soittokuntineen Puolan kapinan kukistamiseen, vuonna 1848 Suomen Kaartin soittokunta osallistui Flooran päivänä Maamme-laulun ensiesityksiin ja vuonna 1849 soittokunta osallistui Suomen kaartin mukana Unkarin kapinan kukistamiseen.[3]

Kirjassa Kortelainen dramatisoi historian unohdettuja faktoja ja käänteitä teräväksi, hirtehiseksi tulkinnaksi ja panee Suomen kartan uusiksi. Minkälainen kaupunki uudesta Viipurista olisi tullut?

Hevosen tarina