Muu(t) tekijä(t): Tapio Lappi-Seppälä, Sasu Tyni ym.Sarja: Katsauksia / Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti 45Asiasanat: rikokset, rikosprosessi, rangaistukset, seuraamukset

Muu(t) tekijä(t): Susanna Siitonen, Nico SteinerAsiasanat: merenkulku, merimiehet, työaika, työsuhde, työsopimukset, vuosiloma, palkkaturva, merioikeus, kansainvälinen merioikeus, valtiosopimukset, laivanpäällystö

Muu(t) tekijä(t): Andrej Kotljarchuk, Olle SundströmSarja: Södertörn academic studies 72; Northern studies monographs 5Asiasanat: stalinismi, vainot, etniset vähemmistöt, uskonnolliset vähemmistöt, valtioterrorismi, etniset puhdistukset, evankelikalismi

Merkinnät: omistajamerkintä

Asiasanat: poliitikot, kansanedustajat, ministerit, mielipiteet

Sarja: Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 61

**Jälkikäteen katsottuna tuntuu ihmeelliseltä, että Suomi selvisi toisesta maailmansodasta itsenäisenä valtiona. Vapaus oli kolme kertaa veitsenterällä valtaisan maailmansodan melskeissä – ensin talvisodassa, Euroopan suurten diktaattorien kädenojennuksen myötä. **Sitten Suomen oli valittava puolensa näiden lopullisessa tuhoamistaistelussa, ja Saksan tappion häämöttäessä oli päästävä irti kohtalokkaasta siteestä asevoimin. Suomi selvisi kaikista kolmesta koitoksesta, mutta vain valtavin uhrauksin ja yli-inhimillisin ponnistuksin.**Pentti H. Tikkanen kertoo kaikista näistä kolmesta vapaustaistelusta, talvisodasta, jatkosodasta ja Lapin sodasta – sekä kotirintaman työntäyteisestä elämästä, jota sävytti pelko rintamalla taistelevien omaisten ja koko Suomen kohtalosta. Kirja tekee kunniaa ihmisille, jotka tekivät maamme vapaudesta mahdollisen.

**Autenttisia tuntoja ja ennen julkaisematonta tietoa jatkosodan ajalta. Tohtori, sittemmin professori Martti Ruutu toimi Valtion tiedoituslaitoksen ja salaisen verkoston VIA:n johtotehtävissä kesäkuusta 1941 sodan loppuun.**VTL:n tehtävänä oli tuottaa kirjallista materiaalia sotapropagandaa varten. VIA:n kautta toimitettiin informaatiota ja yhteishenkeä lujittavaa materiaalia eri puolilla Suomea asuville kansalaisille ja saatiin samalla tietoa ihmisten mielialoista. **Sodan loputtua suurin osa VIA:n aineistosta poltettiin. Osan siitä ja koko jatkosodan ajan pitämänsä päiväkirjan Martti Ruutu kätki öljykankaaseen ja peltilaatikkoon pakattuna sorarinteeseen huvilalleen. Pahoin turmeltunut päiväkirja kaivettiin esiin 1980-luvun alussa. Kansallisarkiston konservointiosaston onnistui pelastaa siitä suuria osia ja se ilmestyy nyt valtiotieteen tohtori, poliittisen historian dosentti Ilkka Seppisen täydentämänä ja toimittamana. **

Sarja: Opas / Sosiaalihallitus 1989, 2Asiasanat: vammaishuolto, palvelut, lainsäädäntö, vammaiset, asuminen, sosiaalipalvelut, liikennepalvelut

Asiasanat: poliittinen historia, monarkia, valtiomuodot, monarkismi

Muu(t) tekijä(t): Hannu Niemi, Tapio Lappi-SeppäläSarja: Katsauksia / Helsingin yliopisto, Valtiotieteellinen tiedekunta, Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti 38Asiasanat: rikokset, rikosprosessi, rangaistukset, seuraamukset

Muu(t) tekijä(t): Ritva LaihoAsiasanat: ydinenergia

Asiasanat: historia, maahanmuuttajat, pakolaiset, hallinto, valtionhallinto, ulkomaalaiset, hallintohistoria, viranomaiset, ulkomaalaispolitiikka, sisäasiainhallinto, pakolaistyö

Sarja: Suomalaisten lakimiesten yhdistyksen julkaisuja 17Asiasanat: valtionavut

Sarja: Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 109Asiasanat: evankelis-luterilainen kirkko, kirkon hallinto, uskonnonvapaus, kirkolliskokoukset

**Suurikokoinen kartta- ja tietokirja (38 x 27 cm.) **ss. 6-53 Muuttuva maailma. - ss. 54-216 Kartat. - ss. 217-249 Maailman valtiot.**Alkuteos: The Reader's Digest World Atlas

**Pentti Syrjä nostatti vuonna 1986 kohun muistelmateoksellaan Gruppa Finljandija, jossa hän kuvasi kahden muun suomalaisen upseerin kanssa Frunzen sotilasakatemiassa Neuvostoliitossa viettämäänsä opiskeluvuotta 1971–1972. **Pääesikunta oli yrittänyt estää teoksen julkaisemisen jo ennen sen ilmestymistä, koska sen katsottiin sisältävän sellaisia Neuvostoliittoon liittyviä tietoja, jotka olisi Suomen ja Neuvostoliiton naapurisuhteiden vuoksi ollut pidettävä salassa. **Kirjan tultua julkisuuteen presidentti Mauno Koivisto esitti asiasta voimakkaan julkisen paheksuntansa sanoen mm., että "maan edun parasta ymmärtämättömällä kenraalilla ei puolustusvoimien reservissä voi olla käyttöä".** Pentti Syrjä puolustautui sanoen kaikkien kirjassaan esittämiensä asioiden tulleen julki eri yhteyksissä jo aiemmin ja tulkitsi valtiovallan jyrkän reaktion osoitukseksi poliitikkojen ja puolustusvoimien yliherkkyydestä idänsuhteissa.

**Paavo Lipponen on iso mies, joka laskee pääministerin salkun eteisen lattialle ja kapuaa vanhoja natisevia portaita Kesärannan yläkertaan lukemaan pienille tyttärille iltasatuja, Uppo-Nallea ja Ruususta. Aamulla hän matkaa Saksaan kovistelemaan Kohlia Viron EU-jäsenhakemuksen taakse.**Lipponen on tuttu - muka - ja tuntematon. Ja kiltti: valtiomies vastaa kaikkeen mitä kysytään, joskus täydellisesti jäsennetyllä luennolla, toisinaan mehukkaalla kaskulla, joskus huoaten ja hapuillen. Tärkeä ja vähäinen, julkinen ja oma, valo ja varjo limittyvät. Hän on hauska ja kipakka, ehjä ja arpinen.**Mitä tapahtui Valkoisessa talossa 9.12.2002? Mitkä ovat olleet elämän huippuhetkiä? Mitä Harrison Ford tekee tässä tarinassa? Lipponen on armollinen sanankäyttäjä. Karheiden sivallusten lisäksi hän taitaa myös arvostavat luonnehdinnat, kun aihetta on - voiko osuvammin sanoa kuin Lipponen entisestä esimiehestään: Mauno Koivisto on työväen Mannerheim.**Tässä henkilökuvassa soi lämmin matala ääni - se jota kokemuksen syväksi rintaääneksi kutsutaan.