Muu(t) tekijä(t): Mervi Vyyryläinen-VäänänenSarja: Katja-sarja 12Alkuteos: Au pair i London

Merkinnät: exlibris: Raimo HeiskanenAsiasanat: historia

Muu(t) tekijä(t): Tuula TuuvaSarja: Katja-sarja 14Alkuteos: Katja på Svalbard

Asiasanat: näyttelyjulkaisut, taidenäyttelyt, valokuvataide, valokuvanäyttelyt

Asiasanat: inkat, Peru, antropologi, inkaindianer

Sarja: Didrichsenin taidemuseon julkaisu nro 31Asiasanat: näyttelyjulkaisut, maalaustaide, taidenäyttelyt, piirustustaide

Asiasanat: lukio, matematiikka, oppikirjat, ylioppilaskirjoitukset, läroböcker, matematik, gymnasiet, studentskrivningar

Muu(t) tekijä(t): Rafael Koskimies, Katri Ingman-PalolaAlkuteos: Viktoria och viktorianerna

Muu(t) tekijä(t): Rafael KoskimiesMerkinnät: omistajamerkintä

Merkinnät: omistajamerkintä (leima)

lähettiläänä ajamassa Suomen itsenäistymisen asiaa. "Syksyllä 1917 Hjelt nousi itsenäisyysliikkeen kärkihahmoksi, sillä toiminnan painopiste siirtyi Tukholmasta Berliiniin. Hän yhdessä eversti Wilhelm Thesleffin kanssa vahvisti yhteistyötä saksalaisten kanssa. Hän tunnusteli kenraali Ludendorffilta mahdollisuutta saada sotilaallista tukea Suomen itsenäisyydelle ja sai sitten kotimaasta toimeksiannon hankkia Saksalta tunnustuksen itsenäisyysjulistukselle. Tammikuussa 1918 hänestä tehtiin ensimmäinen Suomen Berliinin lähettiläs ja hän ryhtyi tarmokkaasti ajamaan jääkärien kotiuttamista, jotta nämä pääsisivät liittymään sisällissodan valkoisiin.Hjelt vaikutti yhdessä Vaasan Senaatin kanssa siihen, että Suomi liittoutui vahvasti Saksan kanssa keväällä 1918. Saksa ja Venäjällä valtaan noussut neuvostohallitus kävivät 1918 alussa neuvotteluja rauhansopimuksesta. Kun ne helmikuun 1918 alussa katkesivat, Saksan sodanjohto halusi laajentaa sotatoimiaan Venäjää vastaan, ja sota päätettiin ulottaa myös Suomeen, jossa oli jo käynnissä sisällissota. Maihinnousun perustelemiseksi Saksa kuitenkin halusi avunpyynnön. Saksan sodanjohto kehotti 13.2.1918 lähettiläs Edvard Hjeltiä tekemään virallisen anomuksen sotilaallisen avun saamiseksi Suomelle. Hjelt ja hänen apulaisensa Rafael Erich jättivät heti seuraavana päivänä Saksan valtakunnankanslerille kirjelmän, jossa pyydettiin Saksalta välittömästi mahdollisimman suurta apua ja saksalaisten joukkojen lähettämistä Suomeen. Kirjelmä jätettiin senaatin nimissä, vaikkei Hjeltillä ja Erichillä ollut siihen valtuuksia. Jälkeenpäin senaatin puheenjohtaja Svinhufvud kuitenkin siunasi menettelyn, vastoin joidenkin senaattorien ja Mannerheimin tahtoa.

Muu(t) tekijä(t): Rafael Lindqvist

Muu(t) tekijä(t): Jesús Fernández Alvarez, Lope G. FeijóoMerkinnät: omistajamerkintä (tarra)Asiasanat: espanjan kieli, lauseoppi