Opintojen aloittaminen Porvoon lyseossa 1904 oli Ekelundin veljeksille elämys: siirtyminen Kangasalan avoimesta maalaismaisemasta pikkukaupungin kaduille ja kujille teki molempiin lähtemättömän vaikutuksen. Rakennettu maisema, eteläeurooppalaiset historialliset kaupunkinäkymät ja arkisen arkkitehtuurin pelkistetyt muodot tulevat esille veljesten myöhemmällä taiteilijauralla. Ragnar Ekelund ammensi taidemaalarina ja runoilijana aiheita töihinsä niin lukuisilta ulkomaanmatkoiltaan kuin myös kasvavan Helsingin kaupunkikuvasta. Arkkitehti Hilding Ekelundin tunnetuinta kädenjälkeä ovat mm. Helsingin Taidehalli, Töölön kirkko ja Helsingin Olympiakylä. Teoksen artikkelit ovat kirjoittaneet taidehistorioitsija ft Erik Kruskopf ja professori emerita Riitta Nikula. Samalla julkaistaan heidän käymänsä kirjeenvaihto, joka avaa veljesten elämänvalintojen, kuivan huumorin sävyttämien persoonien sekä heidän esteettisten arvojensa yhteneväisyyksiä. Teos liittyy Amos Andersonin taidemuseossa syksyllä 2011 esillä olevaan näyttelyyn Katujen kertomaa - Ragnar ja Hilding Ekelundin maalauksellinen kaupunki.

Kaupunki kuvissa II -kirjan keskeinen teema on muutos ja sen nopeus. Toisen maailmansodan aattona Hämeenlinna oli puutalojen pikkukaupunki, jossa asui noin 10 000 henkeä. Kaupunkialue oli pieni. Rajana oli lännessä Myllymäki ja Kauriala. Pohjoisessa linna kasarmialueineen oli vielä kaupungin puolella kuten idässä rautatieasema. Etelässä Kankaantaka kuului jo Vanajaan. Lisäksi kaupunkialueeseen kuului Sairio ja 1920-luvulla oston kautta kaupungille siirtynyt Aulanko. Runsaat kymmenen vuotta myöhemmin, kun hämeenlinnalaiset pyrkivät parhaansa mukaan toipumaan sota-ajasta, oli kaupungin maa-alue kolminkertaistunut ja asukkaiden määrä kaksinkertaistunut. Vuonna 1949 Hämeenlinnassa asui noin 21 000 henkeä. Siirryttäessä 1960-luvulle oli hämeenlinnalaisia noin 28 000 henkeä. Kirjan noin sadasta valokuvasta suurin osa on Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmista, mutta myös kaupunkilaiset ovat antaneet käyttöön otoksia omista valokuvakokoelmistaan.

Millainen Pekka oli luonteeltaan. Siinäpä vasta arvoitus. Tunsin hänet ja en tuntenut. Hän oli varsin erikoislaatuinen pojaksi ja nuoreksi mieheksi. Hyvin kirjava punos, pahimmillaan kuin riimuverkon imake. Herttaisuus, lukeneisuus, haavemielisyys, humaanisuus ja avuttomuus käytännön asioissa taistelivat groteskiuden, itsepäisyyden, satiirisen nokkeluuden, laiskuuden, ylimielisyyden ja kriittisen älyn kanssa. Pikkusielu hän ei ollut." Lokakuun 16. päivä vuonna 2005 Pekka Kalevi Huovinen, 41, meni Pieneen-Kiimasjärveen. Hänet löydettiin ja haudattiin keväällä 2006. Lahjakas poika oli jo sitä ennen ajautunut syrjään. Opinnot olivat jääneet kesken jo vuosia sitten, ja Pekka oli päätynyt erakoksi Hailuotoon mökkiin, jonka huolehtivat mutta voimattomat vanhemmat olivat mielessään ristineet Yksinäisyyden taloksi. Hoitojaksot ja lääkkeet eivät nekään olleet purreet voimat vievään masennukseen. Pojan kuolema on Veikko Huovisen koruton mutta lämmin teos. Se on isän viimeinen viesti, kirja pojan kuolemasta mutta myös hänen elämästään ja siitä mitä jäljelle jää. Kirjailija toivoo, että siitä on apua muille vastaavassa tilanteessa oleville omaisille. "Yöllä turhaan unta tavoitellessani ajattelin Pekan lähtöä. Mielestäni se oli selkeä, kolkkoudessaan karun kaunis ja tietyssä mielessä rohkeakin teko. Hän oli japanilaisen kirjallisuuden ystävä, ja nyt oli täysikuu. Alasti hän oli tullut maailmaan ja alasti hän lähti lapsuuden uimarannasta kylmään veteen. Ei epätoivoon vaipunut mies kai siinä mielentilassaan ajatellut surua ja itsesyytöksiä, mitkä hän aiheutti ikääntyneille vanhemmilleen ja sisaruksilleen. Ei hän luonnollisesti miettinyt, millaisen puheenaiheen, pohdiskelun ja jyvityksen hän järjesti paikallisille ihmisille ja tutuille. De mortuis nil nisi bene." Kirjailija ei anna aiheesta haastatteluja ja pyytää, ettei häneen otettaisi tämän asian tiimoilta yhteyttä.

Muu(t) tekijä(t): Paula Karlsson, Petra ProbstMerkinnät: omistajamerkintä (leima)Alkuteos: Komm her, kleiner Bär

Muu(t) tekijä(t): Inka ParpolaAlkuteos: Little Scarlet

Sarja: Lukemisen pikkujättiläiset

Alkuteos: Lilla mammutenAsiasanat: poliitikot, kirjailijat, elokuvaohjaajat, yhteiskunnalliset vaikuttajat

Merkinnät: omistajamerkintä (leima)Asiasanat: linnut, eläimistön suojelu

Ajan patinoima, entisöimätön Renault 4 L / No 230 ech/1/55Majorette, Made in France.

uukauden kirja, 97.

Alkuteos: Puppet

Muu(t) tekijä(t): Georgina Hargreaves

Muu(t) tekijä(t): Tove Jansson, Sami KaarlaSarja: Pikku Myy katselukirjaAsiasanat: lastenkirjallisuus, muumit, kuvakirjat, paksulehtiset kirjat

Muu(t) tekijä(t): Kirsi SinkoSarja: TiikeritaksiAlkuteos: Tiger in the taxi : baby rhinoAsiasanat: lastenkirjallisuus, sarvikuonot, taksit, kuvakirjat, paksulehtiset kirjat, koulumatkat