Seinäjoen vanha Kapernaumi on alunperin rautatieläisten asuttama alue rautatieaseman ja Siipipyörankadun välillä. Suuri osa rautatieläisistä muutti alueelle ruotsinkieliseltä rannikolta Vaasan ja Kokkolan tienoilta 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Kirja kertoo kapernaumilaisten elämästä arjessa ja juhlassa, heidän työstään ja harrastuksistaan. Elinvoimaisen puutarhakaupunginosan arvokkaalla rakennuskannalla on kirjassa osuutensa, jonka mielenkiintoisia erikoisuuksia ovat Terijoelta tuodut huvilat.

Sarja: Acta Wasaensia 83; Acta Wasaensia. Kielitiede 16

Asiasanat: matkakertomukset, olympialaiset, kertomukset, kesäkisat, kesäolympialaiset

Muu(t) tekijä(t): Anne KyröläinenAsiasanat: keittokirjat

Idyllisessä Kristiinankaupungissa on tapahtunut jälleen karmea veriteko, ja vieläpä kirkon portailla. Tästä lähtee vauhtiin Kaisu Tuokon uusin rikosromaani ­Valhe.Eevi Manner on paikallislehden toimittaja, Mats Bergholm komisario Vaasan poliisissa. Nuoruudessaan he olivat rakastavaiset, mutta sitten tapahtui jotain ja tuli ero. Kohtaamiset Kristiinankaupungin rikosten parissa ovat saaneet vanhan suolan janottamaan, mutta kumpikin on tahoillaan naimisissa. (KU)-Suuri Helposti kuori

lähettiläänä ajamassa Suomen itsenäistymisen asiaa. "Syksyllä 1917 Hjelt nousi itsenäisyysliikkeen kärkihahmoksi, sillä toiminnan painopiste siirtyi Tukholmasta Berliiniin. Hän yhdessä eversti Wilhelm Thesleffin kanssa vahvisti yhteistyötä saksalaisten kanssa. Hän tunnusteli kenraali Ludendorffilta mahdollisuutta saada sotilaallista tukea Suomen itsenäisyydelle ja sai sitten kotimaasta toimeksiannon hankkia Saksalta tunnustuksen itsenäisyysjulistukselle. Tammikuussa 1918 hänestä tehtiin ensimmäinen Suomen Berliinin lähettiläs ja hän ryhtyi tarmokkaasti ajamaan jääkärien kotiuttamista, jotta nämä pääsisivät liittymään sisällissodan valkoisiin.Hjelt vaikutti yhdessä Vaasan Senaatin kanssa siihen, että Suomi liittoutui vahvasti Saksan kanssa keväällä 1918. Saksa ja Venäjällä valtaan noussut neuvostohallitus kävivät 1918 alussa neuvotteluja rauhansopimuksesta. Kun ne helmikuun 1918 alussa katkesivat, Saksan sodanjohto halusi laajentaa sotatoimiaan Venäjää vastaan, ja sota päätettiin ulottaa myös Suomeen, jossa oli jo käynnissä sisällissota. Maihinnousun perustelemiseksi Saksa kuitenkin halusi avunpyynnön. Saksan sodanjohto kehotti 13.2.1918 lähettiläs Edvard Hjeltiä tekemään virallisen anomuksen sotilaallisen avun saamiseksi Suomelle. Hjelt ja hänen apulaisensa Rafael Erich jättivät heti seuraavana päivänä Saksan valtakunnankanslerille kirjelmän, jossa pyydettiin Saksalta välittömästi mahdollisimman suurta apua ja saksalaisten joukkojen lähettämistä Suomeen. Kirjelmä jätettiin senaatin nimissä, vaikkei Hjeltillä ja Erichillä ollut siihen valtuuksia. Jälkeenpäin senaatin puheenjohtaja Svinhufvud kuitenkin siunasi menettelyn, vastoin joidenkin senaattorien ja Mannerheimin tahtoa.

Merkinnät: omistajamerkintä & exlibris: Martti JärvinenAsiasanat: paikallishistoriat, sukututkimus, Ilmajoki

Toisella käsivarressaan Vaasan suojeluskunnan ja toisella Jurvan suojeluskunnan nauhat. Kuva Matti Tikkalan...Vapaussodan ja itsenäisyyden Etelä-Pohjanmaan perinneyhdistys r.y

Pispalan uittotunneli

Asiasanat: österbotten, byggnader, byar, bebyggelse, lokalhistoria, sjöfart, kartor, fauna, flora, båtar, skärgårdar, skärgårdsbor, Vasa, sjöbevakning