Muu(t) tekijä(t): Bianca Gräsbeck, Birgitta Boström ym.Sarja: Vantaan kaupunginmuseo/kuvataideasiat julkaisuja nro 7Asiasanat: taidemuseot, kuvataide, taidekokoelmat, kokoelmat

Muu(t) tekijä(t): Kimmo Raineva, Lars TolletAsiasanat: liikuntatilat, liikuntapaikat, liikunta-alueet, ulkoilualueet

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Valkoinen kaupunki 2

Muu(t) tekijä(t): Marjatta HietalaSarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 857Asiasanat: kulttuurihistoria, taloushistoria, kaupunkihistoria, tieteenhistoria

Muu(t) tekijä(t): Toini KaukonenMerkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: Stadt ohne Männer

Alkuteos: Stad i uppror

Muu(t) tekijä(t): Juhani LindholmMerkinnät: ylivedetty omistajamerkintäAlkuteos: The city of joyAsiasanat: Intia, Kalkutta, Kolkata

9 x 13 cm. Wikipediasta; Roomalainen tervehdys (ital. saluto romano) on tervehtimiseen tai kunnioituksen osoittamiseen käytetty ele, jossa oikea käsi nostetaan vilkutusasentoon ilman vilkutukseen kuuluvaa toistuvaa sivuttaisliikettä.Roomalaisen tervehdyksen väitetään olleen antiikin roomalaisten sotilaallinen ja valtiollinen tevehdys, mutta tästä ei ole selkeitä todisteita.[1] Käsitys on saattanut syntyä 1700-luvulla[1] Ranskassa.Renessanssin jälkeen tervehdyksen ovat ottaneet käyttöön monet tahot. Yhdysvalloissa tervehdys tunnettiin Bellamyn tervehdyksenä keksijänsä Francis Bellamyn mukaan. Bellamyn tervehdyksellä vannottiin uskollisuutta Yhdysvaltain lipulle muun muassa kouluissa. Italian fasistit ottivat roomalaisen tervehdyksen käyttöön vuoden 1920 tienoilla ja fasistien vallan aikana se oli laajassa käytössä.[1] Fasistit omaksuivat tervehdyksen käytön kirjailija Gabriele D’Annunziolta, joka otti sen käyttöön vuonna 1919 johtaessaan italialaisten aktivistien tilapäisesti hallitsemaa Fiumen kaupunkivaltiota. D’Annunzio itse poimi sen ilmeisesti vuonna 1914 valmistuneesta, antiikin Roomaan sijoittuvasta italialaisesta historiallisesta spektaakkelielokuvasta Cabiria, jonka käsikirjoituksen laatimiseen hän itse oli osallistunut. Benito Mussolinin hallinto määräsi vuonna 1923 käyttämään roomalaista tervehdystä koulujen lipunnostoseremonioissa.[2]Natsi-Saksa seurasi perässä ja vuonna 1926 Kansallissosialistisen puolueen jäsenet alkoivat kättelyn sijaan tervehtiä toisiaan näin.[1] Siitä lähtien se on tunnettu ”natsitervehdyksenä”. Eräät muut tahot, mukaan luettuna Yhdysvaltain koulut, lopettivat tällöin tervehdyksen käytön.

Muu(t) tekijä(t): Pirkko Talvio-JaatinenAlkuteos: All around the town

Muu(t) tekijä(t): Kari KlemeläAsiasanat: historia, arkkitehtuuri, rakennuskulttuuri, kaupunkihistoria

Muu(t) tekijä(t): Terhi Tikkanen-LindströmAsiasanat: puistot, suunnittelu, kilpailut, maisema-arkkitehtuuri, kasvitieteelliset puutarhat, planering, tävlingar, botaniska trädgårdar, landskapsarkitektur, parker

Muu(t) tekijä(t): Kirsti EraAlkuteos: Gorod, napisannyj po pamâtiAsiasanat: Leningrad, Pietari

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Turun kaupungin historiallinen museo : 41; vuosijulkaisu = Åbo stads historiska museum : årsskrift

Asiasanat: historia, Helsinki, arkkitehdit, kustavilainen aika

Muu(t) tekijä(t): Seppo HeikinheimoAlkuteos: St. PetersburgAsiasanat: kulttuurihistoria, kulttuurielämä, kaupunkihistoria, taiteilijat

Asiasanat: historia, julkisuuden henkilöt, viihdeteollisuus, viihdetaiteilijat, merkkihenkilöt, kaupunkikuva, populaarikulttuuri, asuminen ulkomailla, toimittajat (media), viihdejournalismi

Muu(t) tekijä(t): Hilkka (suom.) PekkanenSarja: WSOY pokkariAlkuteos: City of thieves

Koko nimi: Helsingin kaupungin 400-vuotisjuhlat : ohjelma: Historiallinen juhlakulkue ja stadionjuhlat 11.6.1950 = Helsingfors stads 400-årsjubileum : program: Den historiska kortegen och stadionfesten 11.6.1950

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: päivähoito, päiväkodit, sosiaalitoimi, lastentarhat