Asiasanat: poliitikot, elämäkerrat, toimittajat, päätoimittajat

Oscar Andreas Parviainen (9. kesäkuuta 1880 Helsinki – 15. lokakuuta 1938 Vissefjärda, Ruotsi)[1] oli suomalainen taidemaalari ja taidegraafikko. Parviainen maalasi usein eksoottisia aiheita, joihin hän sai innoitusta ulkomaanmatkoiltaan. Hänen maalauksissaan on vahvoja symbolismin vaikutteita sekä värikästä elämäniloa, ja hänen grafiikkansa on mehevän impressionistista.[2]ElämäkertaYhdessä ensimmäisen vaimonsa Jenny Sieversin kanssa 1900–1905Suurimman osan koulutuksestaan Parviainen hankki ulkomailta. Hän opiskeli jonkin aikaa Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa, mutta opinnot keskeytyivät kuitenkin vuonna 1898. Sen jälkeen Parviainen jatkoi opintojaan Kööpenhaminassa Peder S. Kröyerin johdolla, mutta jälleen opinnot keskeytyivät, ennen kaikkea iäkkään opettajan väsymyksen vuoksi. Vuonna 1900 Parviainen läpäisi Pariisin École des Beaux-Artsin sisäänpääsykokeet ja aloitti opiskelut siellä.[3] Mutta tälläkään kertaa Parviainen ei saanut opintojaan päätökseen, sillä hän kohtasi amerikannorjalaisen Kristine Sieversin, jonka kanssa meni naimisiin Iowassa 1901.[3] Vuosina 1903–1905 Parviainen opiskeli grafiikkaa Axel Tallbergin yksityisoppilaana Tukholmassa, ja vuonna 1905 Parviainen piti ensinäyttelynsä Helsingissä, jolloin esillä oli hänen grafiikkaansa.[3] Parviainen joutui terveydellisistä syistä oleskelemaan pitkään Tanskassa ja etelän maissa. Palattuaan vuonna 1928 Suomeen hän järjesti retrospektiivisen näyttelyn töistään Helsingin Taidehallissa.[2] Hänen ensimmäinen laajempi yksityisnäyttelynsä oli kuitenkin vasta vuonna 1931.[3]

Bysantti eli Itä-Rooman valtakunta muodostui, kun keisari Konstantinus Suuresta tuli hallitsija vuonna 324. Hän valitsi uudeksi pääkaupungikseen Byzantionin, joka keisarin kuoltua nimettiin Konstantinopoliksi. Konstantinus oli ensimmäinen kristitty keisari, mutta pakanuus sallittiin aina 300-luvun loppupuolelle. Valtakunta kukoisti ja laajeni, kunnes sortui osmanien valtaan vuonna 1453. Kristinuskon leviäminen pohjoiseen sai vauhtia, kun Kiovan leskiruhtinatar Olga kastettiin Konstantinopolissa vuonna 957. Hänen pojanpoikansa Vladimir Pyhä teki kristinuskosta valtionuskonnon vuonna 988. Novgorodin alueelle ensimmäinen piispanistuin syntyi 1000-luvun alussa. Nykyisen Venäjän alueelle syntyi käytännössä lukuisa joukko erillisiä paikallisia kirkkoja, jotka toimivat hajanaisina aina 1700-luvulle saakka. Novgorodista kristinusko levisi pohjoiseen, kuten Karjalaan ja itäiseen Suomeen 1100-luvulta alkaen. Kirkko levittäytyi myös itään päin; kunnes tuli länteen, eli Alaskaan ja vakiinnutti asemansa siellä 1700-luvun lopulla. Venäjä myi Alaskan Amerikan Yhdysvalloille vuonna 1867. Alaskassa ovat nykyisen Amerikan Ortodoksisen kirkon juuret.

Asiasanat: päätöksenteko, kehittäminen, ongelmanratkaisu, hyvinvointi, aivot, stressinhallinta, harjoitukset, aktivointi, muisti (kognitio), neuroplastisuus, kognitiiviset taidot, keskittymiskyky

Asiasanat: elämäntaito, päätöksenteko, työelämä, elämänhallinta, ajankäyttö, hyvä elämä, mallit, kiire, ajanhallinta, itsensä johtaminen, priorisointi

Asiasanat: elämäntapa, demokratia, päätöksenteko, valtarakenteet, asenteet, teoriat, vallankäyttö, eliitit, sosiaalinen liikkuvuus, poliittinen eliitti, sosiaalinen periytyvyys

Muu(t) tekijä(t): Ville Blåfield, Silvia Hosseini ym.Asiasanat: poliitikot, demokratia, valokuvataide, valokuvaajat, poliittinen päätöksenteko, dokumenttivalokuvaus, vaalit, arki

Erikoislehti keräilijöille käsittelee mm. Suomalaista jääkiekkoa jo 90 vuotta, Suomen Perustuslaki 100 vuotta, keräilyharvinaisuus vuodelta 1557, Jere Lehtinen; Maailmanmestari haastattelussa yms.

Varmaa Pahkasika laatua, hyvät jutut ja kuvitukset.

Asiasanat: sosiaaliturva, sosiaalipolitiikka, perusturva, sosiaalietuudet

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: muistelmat, saarnaajat, helluntailiike, päätoimittajat

Maan Lapset 6. Sarjan päätöOhuempi kovakantinen versio, kirjepakettina.

Kirjaansa Tulkintani talvisodasta Ylikangas on koonnut kaksi näytelmäänsä: Tie talvisotaan (ensi-ilta 1989) ja Kun Summa petti (ensi-ilta 2000), sekä satasivuisen artikkelin, jossa hän pyrkii kumoamaan tulkintaansa kohdistetun arvostelun.Ylikankaan tulkinnan mukaan kolmannen valtakunnan kakkosmiehen Hermann Göringin viestillä oli ratkaiseva vaikutus talvisodan rauhantekoon.Heikki Ylikangas: Tulkintani talvisodastaTeos käsittää kaksi Heikki Ylikankaan talvisotaan liittyvää näytelmää sekä laajan talvisodan rauhaa koskevan tutkimusartikkelin. Näytelmistä varhempi – Tie talvisotaan – on vuodelta 1989 ja myöhäisempi – Kun Summa petti – vuodelta 2000. Molemmat ovat kuuluneet suosittuina esityksinä Suomen Kansallisteatterin ohjelmistoon. Tutkimusartikkeli muodostaa perusteellisen puheenvuoron viime vuosina suhteellisen vilkkaana käydyssä keskustelussa, jossa on arvioitu Saksan osuutta Suomen hallituksen ratkaisuissa sodan lopulla.Tutkielmassa tuodaan esille päivien ja osin tuntien tarkkuudella ne reaktiot ja valinnat, joihin Summan murtuminen johti. Saksan johto otaksui Suomen hallituksen syntyneessä epätoivoisessa tilanteessa turvautuvan länsivaltain tarjoamaan apuun. Estääkseen sen Saksa ryhtyi toimenpiteisiin, jotka osaltansa edesauttoivat – välirauhaksi käsitetyn – rauhan aikaansaamista. Samalla ne loivat lujat puitteet kehitykseen, joka vei Suomen jatkosotaan.Kirja johdattaa taiteen ja tieteen keinoin lukijansa talvisodan synnyn ja päättymisen dramaattisiin vaiheisiin. Ne valinnat, joihin silloin päädyttiin, ulottavat tuntuvina vaikutuksensa tähänkin päivään. Suomi kulki kuilun reunaa – ja selviytyi.

Muu(t) tekijä(t): Tarja HärkönenAlkuteos: O verão tardio