Miksi Kintuksessa puhuttiin vuoden 1936 Berliinin olympiakisoista ja suurjuoksija Volmari Iso-Hollosta ja hänen istumisestaan Saksan valtakunnan kanslerin Adolf Hitlerin vieressä?Mitä kirjoittivat jatkosadasta kersantti Niilo Koskela Karjalan Kannaksella, kapteeni L. A. Puntila Itä-Karjalassa ja luutnantti Olavi Paavolainen Päämajassa? Oliko näkemyseroja? Miten kävi sotamiehelle, joka ei palannut ajoissa pitkältä lomaltaan kesäkuussä 1944?Miten muuttui suomalainen yhteiskunta 1960-luvulla? Mitä kertoivat sotaveteraanit tuolloin? Keskustelua ryydittivät edelleen aseveljeys Saksan kanssa ja ryssäviha.

Sarja: Riksin sarja 59

Romaani sijoittuu 1400-luvulle, unionin myrskyisiin vuosiin, jolloin kuninkaat vaihtuivat, mutta Suomea hallitsi rautaisella kädellä mahtava kirkkoruhtinas, piispa Maunu Tavast.

Merkinnät: omistajamerkintä

Asiasanat: elämäntaito, kirjeet, elämänhallinta, elämänfilosofia, kylät, eläkeläiset, kävely, anteeksianto, katumus, työtoverit, psykologiset romaanit

Muu(t) tekijä(t): Maini PalosuoAlkuteos: The view from Pompey's head

Muu(t) tekijä(t): Thomas Warburton, Bertel GripenbergAlkuteos: Vanhempieni romaani

Asiasanat: romaanit, romaner

Alkuteos: The detectiveAsiasanat: englannin kieli, kaunokirjallisuus, käännökset, ruotsin kieli, romaanit, skönlitteratur, romaner, svenska, översättningar, engelska

Kertomus kolmesta eri sukupolvesta kolmella eri aikaukaudella.

Rotat pois laivalta,1956; Leivätön pöytä on katettu, 1958; Aina roiskuu kun rapataan, 1964; Koltan uni 1975

Asiasanat: romaanit, science fiction

Merkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: The immigrantsAsiasanat: romaanit, romaner

Asiasanat: romaanit

Vanhanmallisia liikenneympyröitä rakennettiin Suomessa 1950- ja 1960-luvuilla. Ne eivät täyttäneet tehtäväänsä kovin hyvin, joten suosio hiipui. Nykyisin kiertoliittymiksikin kutsutut ympyrät kokivat kuitenkin renessanssin, ja niitä on valmistunut lyhyessä ajassa toista tuhatta. Nykyaikainen kiertoliittymä voi olla tehtävänsä lisäksi myös paljon muuta: Kiertoliittymän keskiö, nykytermein kiertosaareke, voi olla taidepuisto, paikallismaisema ja kunnan tai kulmakunnan käyntikortti. Sekä fiktio- että tietokirjailijana ansioitunut Maarit Verronen valmisteli kirjaansa Turvaa ja taidetta – tarinoita liikenneympyröistä vuosikaudet. Tänä aikana hän teki lukuisia retkiä kiertoliittymien äärelle, tutustui niiden historiaan, kuunteli paikallisten ihmisten tarinoita ja pohti näiden rakennelmien muuttuneita ja pysyviä merkityksiä. Kaiken tämän hän on koonnut kirjaansa tiedonnälkäisen uteliaisuuden sävyttämällä pettämättömällä tyylillä ja syvän henkilökohtaisella otteella. Maarit Verronen (s. 1965) on ollut kahdesti Finlandia-palkintoehdokkaana ja saanut vuonna 2018 tuotannostaan valtionpalkinnon. Hänen tuotantoonsa kuuluu kymmenen romaania, kymmenen novellikokoelmaa sekä matka- ja tietokirjoja.

Sarja: Lapin sota -sarjaAsiasanat: sotainvalidit, kotirintama, sota-aika, Lapin sota, taistelut, sotatoimet, rakkaus, kirjeenvaihto, sotilaat, aselepo, saksalaiset, sotarintama, vetäytyminen (sotatoimet)