Muu(t) tekijä(t): Hannu Launonen, Zsigmond Moricz ym.Merkinnät: omistajamerkintä

Merkinnät: omistajamerkintä

Kuivamuste eli kuukakärkikynä - 1950-luku käyttämätön / Arkisena kirjoitusvälisenä täytekynän korvasi kuulakärkikynä 1960-luvun lopulla. Kuulakärkikynän keksijä oli unkarilainen toimittaja Laszlo Biro (Bíró László József 1899-1985). Hän sai idean kuulakärkikynästä 1930-luvulla. Ensimmäiset olivat kynät olivat myynnissä vuonna 1943. Vuonna 1944 Bíró myi osuutensa rahoittajalleen, jolta yhdysvaltain ilmavoimat alkoivat hankkia kyniä, koska ilmanpaine ei vaikuttanut niihin.

Kuivamuste eli kuukakärkikynä - 1950-luku käyttämätön / Arkisena kirjoitusvälisenä täytekynän korvasi kuulakärkikynä 1960-luvun lopulla. Kuulakärkikynän keksijä oli unkarilainen toimittaja Laszlo Biro (Bíró László József 1899-1985). Hän sai idean kuulakärkikynästä 1930-luvulla. Ensimmäiset olivat kynät olivat myynnissä vuonna 1943. Vuonna 1944 Bíró myi osuutensa rahoittajalleen, jolta yhdysvaltain ilmavoimat alkoivat hankkia kyniä, koska ilmanpaine ei vaikuttanut niihin.

Muu(t) tekijä(t): Hannu LaunonenAsiasanat: novellit, ihmissuhteet, kokemukset, symboliikka, unkarilaiset, surrealismi, aistimukset, vuosisadan vaihde, intertekstuaalisuus, seikkailijat, antisankarit

Muu(t) tekijä(t): Otto Manninen

uudistanut Matti Kivekäs Stenbäck

Sarja: Tietolipas 55

Muu(t) tekijä(t): Kaarlo NieminenSarja: Kirjan ystävien kerho 6Asiasanat: kertomakirjallisuus, elämäkertaromaanit, biofiktio

6 x 10 cm. Josef Thaddeus Tvarjansky (27. maaliskuuta 1783 Goldingen, Kuurinmaa – 7. syyskuuta 1852 Helsinki) oli Suomeen muuttanut sotilaskapellimestari, joka toimi Kaartin soittokunnan ensimmäisenä kapellimestarina 1819–1852. Twarjanskyn vanhemmat olivat kaupunginmusikantti Mikael Twarjansky ja Anna Lovisa Lapieszno. Hän meni 1825 Viaporissa naimisiin Johanna Lovisa Charlotta Jahnssonin (1808–1848) kanssa.[1][2]Helsingin opetuspataljoonaan Parolassa värvättiin 1. huhtikuuta 1819 ensimmäiset kolme musikanttia ja saman vuoden lopulla 12 hengen vahvuuteen kasvaneen soittokunnan kapellimestariksi tuli Josef Thaddeus Tvarjansky. Vuonna 1824 33-henkiseksi kasvanut soittokunta muutti sitten Parolasta Helsinkiin. Vuonna 1829 Suomen Opetustarkk'ampujapataljoonan nimeksi muuttui Henkivartioväen Suomen tarkk'ampujapataljoona ja samalla myös soittokunta sai "nuoren kaartin" arvon. Tämän jälkeen pataljoonaa soittokuntineen alettiin kutsumaan Suomen kaartiksi. Vuosina 1831-1832 Suomen kaarti osallistui soittokuntineen Puolan kapinan kukistamiseen, vuonna 1848 Suomen Kaartin soittokunta osallistui Flooran päivänä Maamme-laulun ensiesityksiin ja vuonna 1849 soittokunta osallistui Suomen kaartin mukana Unkarin kapinan kukistamiseen.[3]

Sarja: Klassisen musiikin helmet

Muu(t) tekijä(t): Marketta HuituAsiasanat: muistelmat, säveltäjät, kansanrunous, kulttuurielämä, opettajat, kulttuurisuhteet, kääntäjät, taidemusiikki, unkarinkielinen kirjallisuus, unkarilaisuus

Asiasanat: henkilöhistoria, päiväkirjat, Unkari

Sarja: Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 351