Muu(t) tekijä(t): Hannu Sarrala

Muu(t) tekijä(t): Hannu Laine, Matti Hannula ym.Asiasanat: järjestöhistoriikit, jääkiekko, jääkiekkoilijat, ammattiyhdistykset

Muu(t) tekijä(t): Kirsti JokelaAsiasanat: kuvateokset, kaupungit

2020:4 (n:o 321)- Torjutaanko sovinto yhä?- Kimmo Ikonen: Tarton rauhasta 100 vuotta Poliittinen kehitys vapaussodan päättymisestä Tarton rauhaan- Mikko Uola: Tarton rauhansopimus- Tarton rauhan 100-vuotisjuhlallisuudet 2020-2021- Tapani Tikkala: Pohjanmaan pyykki – Länkipohjan taistelun muistomerkki Lapuan Rintamamiesyhdistys perustettiin 90 vuotta sitten- Jouni Kaappa ja Jouko Fossi: Isoenomme Anton Kallioniemen kova kohtalo- Lasse Koskinen: Sortavalan kaupunki perusti suojeluskunnan Venäläiset hevoskyydillä rajalle Salmiin (Tapio Hämynen ja Hannu Itkonen, toim.: Sortavala)- Mikko Uola: Salaiset yhteydet Helsingistä 1918- Veikko Leväniemi: Sydämellinen kirje (Anna Virtalalta)- Juha Sahi: Merikarvian suojeluskunta taisteluissa maan itsenäisyyden ja sen turvaamisen puolesta 1917-1944- Lasse Koskinen: Ahvenanmaan asiaa käsiteltiin vuosikausia eri tahoilla Saarimaakunnan asema vahvistettiin Geneven sopimuksella (Jukka Tarkka: Ahvenanmaa - Itämeren voimapolitiikan pelinappulana)- Lasse Koskinen: Heimopataljoona 3 muodostettiin sotavangeista (Atso Haapanen: Suomen sotavankileirit 1939-1944)- Lasse Koskinen: V. A. M. Karikoski oli työelämän ja urheilun vaikuttaja Eeva Lennon muistelee värikkäästi isäänsä (Eeva Lennon: Eeva Lennon, Lontoo)- Raimo Malkamäki: Alfred Rubbel – itärintaman panssarimies- Mikko Uola: Ajankuvia vuonna 2020- Vessa Määttä: Punakaartin väkivalta pääkaupunkiseudulla (arv. Mikko Uola: Joka miekkaan tarttuu. Punakaartin väkivalta pääkaupunkiseudulla 1917-1918)- Göran Lindgren: Kansannoususta armeijaksi (arv. Ohto Manninen: Kansannoususta armeijaksi: asevelvollisuuden toimeenpano ja siihen suhtautuminen valkoisessa Suomessa kevättalvella 1918)- Vesa Määttä: Sotaa somessa (arv. Jessikka Aro: Putinin trollit. Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta)- Osmo Suominen: Pari kirjasta Virosta suomeksi (arv. Mart Laar: Viron lyhyt historia, Viro toisessa maailmansodassa)- Esa Ristilä: Silloin suomalaiset lukivat (Timo Välikorven kirjakokoelmat)- Suojeluskunta- ja lottaperinteessä tapahtuu: Kari Huhta: Kokkola sai Suojeluskuntalainen-patsaan- Lotta Svärd 100-juhlavuoden kunniaksi lottien ja pikkulottien tarinoita Lottagalleriaan- Liisa Viranko: Uljaan suomalaisen naisen elämä on päättynyt Vuorineuvoksetar Ingrid Aina Margaretha Berghell- Pertti Meriläinen: Kymmenen vuotta sk-perinnetyötä Pohjois-Karjalassa- Pertti Rampanen: Harjulinnan suojeluskuntatalo – Häkkiskylän suuri voimanponnistus- Kaija Vesala: Heinäveden lotat kodin, uskonnon ja Isänmaan asialla- Martti Piironen: Kappale kauneinta, Itsenäistä Suomea Heinäveteläisten sodat- Seppeleenlasku Tampereen Kalevankankaan sankariristillä 17.5.2020 (kuva)- Seppeleenlasku Mannerheimin patsaalle 4.6.2020 Vehmaisissa (kuva)- Risto Lauhanen: Suomen marsalkkaa muistettiin Seinäjoella- Matti Soini: VIP Sastamala ry:n kuulumisia- Vesa Määttä: Vapaussodan Perinneliitto ry:n liittokokous 24.6.2020- Vesa Määttä: Ainutlaatuinen sotilasperinnekokoelma Nurmijärvellä (Hannu Lakee)- Jouko Fossi: Ahlaisten Lampin taistelupaikalle opasteviitta- Juha Levonen: Marsalkka Mannerheimin Perinneseura Hämeenlinnassa Museo Militaria- Arto Pulkkinen: Vapaussodan keskuspuiston hautamuistomerkki 100 vuotta Lappeenrannassa

Asiasanat: luonnonvalokuvaus, luontokuvat, kuvaustekniikka, kamerat, kamerakalusto

Etusivulla tekijän omiste. Yleisesikuntaeversti Matti Aarnio (1901-1984) sai lempinimensä talvisodan Lemetin mottitaisteluissa. Täällä hän vasta ylennettynä majurina kunnostautui Jääkäripataljoona 4:n, "Hiipijän" ja sen ympärille kerätyn taisteluosaston komentajana. Jatkosodan alussa Aarnion sotatie vei Jalkaväkirykmentti 9:n II Pataljoonan komentajana Syvärille saakka. Joulukuussa 1941 Aarnio sai johtoonsa Karhumäkeen edenneen Jalkaväkirykmentti 56:n. Tätä erittäin luotettavaksi osoittautunutta reserviläisrykmenttiä hän komensi menestyksellä asemasodan aikana sekä vetäytymisvaiheessa. Aarnio osallistui vaiheikkaan elämänsä aikana seitsemään sotaan: Suomen vapaussodan ja viime sotiemme lisäksi Viron ja Latvian vapauttamiseen 1919 sekä Aunuksen retkeen samana vuonna. Aarnio kuului Akateemisen Karjala-Seuran hallitukseen, Suomen Heimosoturien Liitossa hän toimi pääsihteerinä. Lokakuussa 1945 Aarnio joutui Valpon pidättämäksi, karkasi saattajiltaan ja siirtyi Venezuelaan, mistä palasi olympiavuonna 1952. Komea sotilasura- horjumattoman Isänmaan miehen elämänkaari. Komentaja, joka ei koskaan unohtanut rykmenttiään ja sen veteraaneja. Hannu Särkiö on kenraalimajuri ja mm. JR 56 ja JR 60 Kilta ry:n puh. johtaja.

Muu(t) tekijä(t): Hannu Niskanen, Seppo AhonenMerkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: puolustusvoimat, kriisit, sota, arvot

Muu(t) tekijä(t): Hannu SarralaAsiasanat: vitsit

Muu(t) tekijä(t): Hannu Kahakorpi

Muu(t) tekijä(t): Hannu Tarmio

Luokitus Kuvataide (udkf 73/76)Suomi (ykl 70.92)Aiheet 1980-luku kuvataide kuvataiteilijat Keski-Suomi Hannu Castrén

Asiasanat: luonnonsuojelu, ympäristöliikkeet, metsiensuojelu

... Särkijärvi, Untila, Urjainen, Virkajärvi. - - - -Luokitus udkf 908 HämeenkyröAiheet paikallishistoriat (historiikit) kotiseutukuvaukset kylät historia Hämeenkyrö Valmistaja (Vammala : Vammalan kirjap.)Lisätiedot [toimittaja: Jouko Hannu ja toimituskunta]ISBN 952-91-8661-4

Muu(t) tekijä(t): Hannu KahakorpiMerkinnät: omistajamerkintä (tarra)

Muu(t) tekijä(t): Tom Sandqvist, Silja Rantanen ym.Asiasanat: kuvanveisto, kuvanveistäjät

Muu(t) tekijä(t): Hannu MäkeläAsiasanat: luonto, kirjailijat, kirjoittaminen, taide, ihmissuhteet, kirjallisuus, kirjeenvaihto, yrittäjät, työ, sukupolvet

-Kuulan merkittävät tapahtumat 100-vuoden ajalta on koonnut kahteen historiikkiin Ylivieskalainen monitoimimies Jouko Hannula. Ensimmäinen osa Nokikentältä Olympian kentille kertoi Kuulan toiminnasta aina perustamisvuodesta 1909 lähtien vuoteen 1999. Tämä juhlavuoden kunniaksi valmistunut historiikki käsittelee vuosia 2000-2009.

Muu(t) tekijä(t): Veikko Rinne, Hannu Hautala