Asiasanat: Karjala, yrittäjyys, yrittäjät, sahateollisuus, evakko, käkisalmi, puutuoteteollisuus, Karjalan evakot, Kolli, Vierumäen teollisuus Oy, Marjatta ja Eino Kollin Säätiö, Sotien jälkeinen aika

Asiasanat: sahateollisuus, puusepänteollisuus, vaneriteollisuus, snickeriindustri, fanerindustri, sågindustri

Muu(t) tekijä(t): Raija Jänicke, Paco SerranoAlkuteos: Morgon och afton i SaharaAsiasanat: matkakertomukset

JohannesJohannes sijaitsi Viipurinlahden rannalla, Koivistonniemen suojassa. Lännen puolelta sitä reunusti vehmas tiheään asuttu saaristovyöhyke.Pitäjän pinta-ala oli 218 km2, josta viljeltyä 4455 ha. 1930-luvulla Johannekseen kuului 23 kylää. Vuonna 1938 asukasluku oli 9368. Monet jalopuut ja runsas kasvillisuus olivat tyypillisiä pitäjän alueella. Johanneksen mannerosan halkaisi Länsi-Kannaksen sydänseuduilta alkunsa saava Kosen- eli Rokkalanjoki, jonka jokilaaksoa seuraava asutus muodosti yhtenäisen ja kehittyneen maatalousalueen.Maatalous, kalastus, merenkulku, teollisuus ja satamat tarjosivat työtä asukkaille. Teollisuudesta mainittakoon Hackmanin selluloosatehdas, Kirkkoniemen teollisuuslaitokset ja Rokkalan Sementtivalimo. Niemelässä toimi aikanaan vientisahausta harjoittava Pitkäsaaren saha, jonka omisti Aunuksen Puu Oy. Vanhinta teollisuutta edustivat Koskijärven sahamylly vuodelta 1584, Johanneksen lasitehtaat Kukkola, Rokkala ja Kirkkoniemi (Rokkala glasindustri-aktiebolag) vv.1772-1926 (oli aikanaan Pohjois-Euroopan suurin lasinvalmistaja). Anton Alfthanin perustama Suomen ensimmäinen kynttilätehdas (Havi) sijaitsi alkuaan Johanneksessa, Kirjolan kartanossa. Meijereitä oli Karhulassa, Tikkalassa ja Kaislahdessa. Viipurin torilla käytiin kauppaamassa puutarhatuotteita.Johannekseen oli säännöllinen laivayhteys Viipurista. Viipuri-Koivisto-Terijoki rautatie ja Uuraan rata kulkivat pitäjän kautta, samoin päivittäinen linja-autoliikenne Viipurista Terijoelle.

JohannesJohannes sijaitsi Viipurinlahden rannalla, Koivistonniemen suojassa. Lännen puolelta sitä reunusti vehmas tiheään asuttu saaristovyöhyke.Pitäjän pinta-ala oli 218 km2, josta viljeltyä 4455 ha. 1930-luvulla Johannekseen kuului 23 kylää. Vuonna 1938 asukasluku oli 9368. Monet jalopuut ja runsas kasvillisuus olivat tyypillisiä pitäjän alueella. Johanneksen mannerosan halkaisi Länsi-Kannaksen sydänseuduilta alkunsa saava Kosen- eli Rokkalanjoki, jonka jokilaaksoa seuraava asutus muodosti yhtenäisen ja kehittyneen maatalousalueen.Maatalous, kalastus, merenkulku, teollisuus ja satamat tarjosivat työtä asukkaille. Teollisuudesta mainittakoon Hackmanin selluloosatehdas, Kirkkoniemen teollisuuslaitokset ja Rokkalan Sementtivalimo. Niemelässä toimi aikanaan vientisahausta harjoittava Pitkäsaaren saha, jonka omisti Aunuksen Puu Oy. Vanhinta teollisuutta edustivat Koskijärven sahamylly vuodelta 1584, Johanneksen lasitehtaat Kukkola, Rokkala ja Kirkkoniemi (Rokkala glasindustri-aktiebolag) vv.1772-1926 (oli aikanaan Pohjois-Euroopan suurin lasinvalmistaja). Anton Alfthanin perustama Suomen ensimmäinen kynttilätehdas (Havi) sijaitsi alkuaan Johanneksessa, Kirjolan kartanossa. Meijereitä oli Karhulassa, Tikkalassa ja Kaislahdessa. Viipurin torilla käytiin kauppaamassa puutarhatuotteita.Johannekseen oli säännöllinen laivayhteys Viipurista. Viipuri-Koivisto-Terijoki rautatie ja Uuraan rata kulkivat pitäjän kautta, samoin päivittäinen linja-autoliikenne Viipurista Terijoelle.

JohannesJohannes sijaitsi Viipurinlahden rannalla, Koivistonniemen suojassa. Lännen puolelta sitä reunusti vehmas tiheään asuttu saaristovyöhyke.Pitäjän pinta-ala oli 218 km2, josta viljeltyä 4455 ha. 1930-luvulla Johannekseen kuului 23 kylää. Vuonna 1938 asukasluku oli 9368. Monet jalopuut ja runsas kasvillisuus olivat tyypillisiä pitäjän alueella. Johanneksen mannerosan halkaisi Länsi-Kannaksen sydänseuduilta alkunsa saava Kosen- eli Rokkalanjoki, jonka jokilaaksoa seuraava asutus muodosti yhtenäisen ja kehittyneen maatalousalueen.Maatalous, kalastus, merenkulku, teollisuus ja satamat tarjosivat työtä asukkaille. Teollisuudesta mainittakoon Hackmanin selluloosatehdas, Kirkkoniemen teollisuuslaitokset ja Rokkalan Sementtivalimo. Niemelässä toimi aikanaan vientisahausta harjoittava Pitkäsaaren saha, jonka omisti Aunuksen Puu Oy. Vanhinta teollisuutta edustivat Koskijärven sahamylly vuodelta 1584, Johanneksen lasitehtaat Kukkola, Rokkala ja Kirkkoniemi (Rokkala glasindustri-aktiebolag) vv.1772-1926 (oli aikanaan Pohjois-Euroopan suurin lasinvalmistaja). Anton Alfthanin perustama Suomen ensimmäinen kynttilätehdas (Havi) sijaitsi alkuaan Johanneksessa, Kirjolan kartanossa. Meijereitä oli Karhulassa, Tikkalassa ja Kaislahdessa. Viipurin torilla käytiin kauppaamassa puutarhatuotteita.Johannekseen oli säännöllinen laivayhteys Viipurista. Viipuri-Koivisto-Terijoki rautatie ja Uuraan rata kulkivat pitäjän kautta, samoin päivittäinen linja-autoliikenne Viipurista Terijoelle.

Asiasanat: muistelmat, yrityshistoriikit, yrittäjät, metsäteknikot, sahalaitokset, memoarer, företagshistoriker, företagare, sågverk, skogstekniker

Asiasanat: englanninkielinen kirjallisuus

Muu(t) tekijä(t): Martti AnhavaSarja: Kirjeitä 1Asiasanat: kirjailijat

Muu(t) tekijä(t): Titia Schuurman, Lauri Otonkoski ym.Asiasanat: afrikkalainen kirjallisuus

Merkinnät: omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): Minna VuorioAsiasanat: elämäntaito, elämänhallinta, mielenrauha, levnadskonst, livskompetens, sinnesfrid

Asiasanat: muistelmat, yrityshistoriikit, yrittäjät, metsäteknikot, sahalaitokset, memoarer, företagshistoriker, företagare, sågverk, skogstekniker

Muu(t) tekijä(t): Heikki EklöfAsiasanat: historia, sahateollisuus, asukkaat, saaret, sahalaitokset

Sarja: PystykorvakirjaAsiasanat: historia, poliittinen historia, kriisit, poliittiset kriisit, kansainvälinen politiikka, siirtomaat, konfliktit, pakolaiset, vastarintaliikkeet, vapautusliikkeet, pakolaisleirit

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: metsäteollisuus, vaneri, puulevyt, viilu, vaneripuu