40 x 60 cm.

Muu(t) tekijä(t): Maria Modig

Muu(t) tekijä(t): Allan JokinenSarja: Punaiset dekkarit 10Alkuteos: Vin med dödlik bismakAsiasanat: salapoliisikirjallisuus

Muu(t) tekijä(t): Eero MänttäriMerkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: Intrigernas hus

Muu(t) tekijä(t): H Sorjo-SmedsMerkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: Mördaren ljunger inte ensam

Muu(t) tekijä(t): Mauno SuuronenMerkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: En främmande manAsiasanat: salapoliisikirjallisuus, rikoskirjallisuus

Sarja: Suomi 100 runokirjaa

Muu(t) tekijä(t): Maria Erämaja, Lilli LehtonenSarja: Taskarin parhaat 1

Alkuteos: Kvinders fejl og manglerAsiasanat: naiset, käyttäytyminen, käytösoppaat, miehet

Muu(t) tekijä(t): Liisa-Maria (suom.) PiilaAlkuteos: The state of blood

Muu(t) tekijä(t): Leena LehtolainenSarja: Maria Kallio

Muu(t) tekijä(t): Marianne Aav, Rauno Träskelin ym.Asiasanat: muotoilijat, lasi, graafinen suunnittelu, käyttöesineet

Muu(t) tekijä(t): Kristiina Louhi

Kaupunki kuvissa II -kirjan keskeinen teema on muutos ja sen nopeus. Toisen maailmansodan aattona Hämeenlinna oli puutalojen pikkukaupunki, jossa asui noin 10 000 henkeä. Kaupunkialue oli pieni. Rajana oli lännessä Myllymäki ja Kauriala. Pohjoisessa linna kasarmialueineen oli vielä kaupungin puolella kuten idässä rautatieasema. Etelässä Kankaantaka kuului jo Vanajaan. Lisäksi kaupunkialueeseen kuului Sairio ja 1920-luvulla oston kautta kaupungille siirtynyt Aulanko. Runsaat kymmenen vuotta myöhemmin, kun hämeenlinnalaiset pyrkivät parhaansa mukaan toipumaan sota-ajasta, oli kaupungin maa-alue kolminkertaistunut ja asukkaiden määrä kaksinkertaistunut. Vuonna 1949 Hämeenlinnassa asui noin 21 000 henkeä. Siirryttäessä 1960-luvulle oli hämeenlinnalaisia noin 28 000 henkeä. Kirjan noin sadasta valokuvasta suurin osa on Hämeenlinnan kaupungin historiallisen museon kokoelmista, mutta myös kaupunkilaiset ovat antaneet käyttöön otoksia omista valokuvakokoelmistaan.