Tuloleima: Helsinki 3.2.58- Postitus 2,50€

15 x 21 cm.

virkamerkki; arvomerkki; hihalaatta; virkapuvun merkkiVirkatakin hihansuuhun ommellen kiinnitettävä rautatieläisen hihalaattavalmistusaika 1950 - 1970käsityökangas (materiaali)villa (erityismateriaali)verka (materiaalin työstö)lanka (materiaali)metallilanka (erityismateriaali)punos (materiaalin työstö)pohjakangas, koristenauha (materiaalin lisätieto)käsityö/tekstiili (tekniikka)LisääKäyttökäyttöaika 1950 - 1970Virkatakin hinansuuhun kiinnitetty Valtion Rautateiden hihalaatta.Mitatleveys 7 cmkorkeus 6,4 cmAiheetarvomerkitmerkitrautatieläisetrautatievirkamiehettunnuksettyöntekijätvirkamerkitvirkapuvutkäyttöaika 1950 - 1970LisääLuokitusesine (aineistotyyppi)vaatetus (luokitus)erikoisvaatetus (alaluokitus)maaliikenne (luokitus)rautatiet (alaluokitus)Lisää

virkamerkki; arvomerkki; hihalaatta; virkapuvun merkkiVirkatakin hihansuuhun ommellen kiinnitettävä rautatieläisen hihalaattavalmistusaika 1950 - 1970käsityökangas (materiaali)villa (erityismateriaali)verka (materiaalin työstö)lanka (materiaali)metallilanka (erityismateriaali)punos (materiaalin työstö)pohjakangas, koristenauha (materiaalin lisätieto)käsityö/tekstiili (tekniikka)LisääKäyttökäyttöaika 1950 - 1970Virkatakin hinansuuhun kiinnitetty Valtion Rautateiden hihalaatta.Mitatleveys 7 cmkorkeus 6,4 cmAiheetarvomerkitmerkitrautatieläisetrautatievirkamiehettunnuksettyöntekijätvirkamerkitvirkapuvutkäyttöaika 1950 - 1970LisääLuokitusesine (aineistotyyppi)vaatetus (luokitus)erikoisvaatetus (alaluokitus)maaliikenne (luokitus)rautatiet (alaluokitus)Lisää

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.

Ilmestynyt 1.6.1966, 80s., kannessa hiukan nuhraantumaa, sisällys mm. Hautakummun kukkaistutukset, Jacqueline Kennedy uhmaa juoruja

Kirja pelikorteista, kaikki kortit tallessa

Ilmestynyt 20.7.1966, 64s., ylä- ja alareunassa hieman taitetta, sisällys mm. Näin ehostan silmäni, Mielikki Ivalo: iloisen mielen, tasapainon ja terveyden sanansaattaja, Kultasilmäinen tyttö Deborah Dixon

Ilmestynyt 10.8.1966, 64s., ylä- ja alareunassa hieman taitetta, sisällys mm. Matkakirjeitä maista eli 5000km Eurooppaa autolla kahden koululapsen kanssa, Suomen tytöt kalatöissä Pohjois-Norjan kalatehtailla, Lena von Martens kesälaitumella, Kullaan Kullaa kuormurirouvat, Wimbledonin voittaja Birgitta Lindström

Ilmestynyt 17.8.1966, 64s., ylä- ja alareunassa hieman taitetta, sisällys mm. Timo Mäkinen: Kolari kesken kaiken, Morsian Luci Baines Johnson ja sulhanen Patrick Nugent, Kurt Nuotio teatterin katolla, Jennifer, Dyan ja Gary Grant, Matkakirjeitä maista (3) eli 5000 km Eurooppaa autolla kahden koululapsen kanssa, Irene ja Carlos Hugo

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.

Merkinnät: omistajamerkintä (leima)Asiasanat: historia, järjestöhistoriikit, suojeluskunnat, maanpuolustusjärjestöt, asevoimat

Merkinnät: omistajamerkintä (leima)Asiasanat: näyttelijät, joukko-osastot, kaupunginosat, taistelut, Talviurheilu, hiihto, vaakunat, kansanopetus, pidot

Merkinnät: omistajamerkintä (leima)