Asiasanat: jatkosota, historiikit, Mannerheim-ristin ritarit, tiedustelu

Alkuteos: Real knightsAsiasanat: ritarit

Asiasanat: ritarit, Pyöreän pöydän ritarit

**Hakaristin ritarit kyseenalaistaa suomalaisen SS-tutkimuksen luomia myyttejä ja porautuu suomalaisen nationalismin ytimeen. **Pystyikö pahamaineisissa SS-joukoissa taistelemaan puhtain asein?**

Alkuteos: Real knightsAsiasanat: ritarit

Asiasanat: jatkosota, historiikit, Mannerheim-ristin ritarit, tiedustelu

Asiasanat: jatkosota, historia, henkilöhistoria, ritarikunnat, matrikkelit, sotilaat, Mannerheim-ristin ritarit, kunniamerkit

Muu(t) tekijä(t): Ilmari HurmerintaAsiasanat: jatkosota, henkilöhistoria, ritarikunnat, matrikkelit, sotilaat, Mannerheim-ristin ritarit, kunniamerkit, fortsättningskriget, matriklar, krigshistoria, ordnar

Muu(t) tekijä(t): Harri TarkkaAsiasanat: lastenkirjallisuus, yhteistyö, vesien saastuminen, ympäristökasvatus, kertomukset, saasteet, seikkailu, kuvakirjat, merenalainen maailma

Pakettipostimaksu

Merkittävän rintamakomentajan ja YK-kenraalin elämäJääkäri, suomalaisen sotilaskoulutuksen uranuurtaja, Mannerheimristin ritari, jalkaväenkenraali Armas-Eino Martola (1896-1986) oli sotiemme 1939-1944 huomattavimpia rintamakomentajia. Kesällä 1944 Karjalan kannaksella hän johti 2. Divisioonan torjuntavoittoihin Siiranmäen ja Äyräpään-Vuosalmen taisteluissa. Vuosalmelta Martola siirtyi Laatokan-Karjalaan VI Armeijakunnan komentajaksi taisteluihin, jotka huipentuivat Nietjärven torjuntavoittoon.Jatkosodan jälkeen Martola toimi ulkoministerinä ja Uudenmaan läänin maaherrana. Sotilasuraansa hän jatkoi kansainvälisellä tasolla YK:ssa pääsihteeri Hammarskjöldin sotilasneuvonantajana Suezin kriisissä 1956 ja YK:n joukkojen komentajana Kyproksella 1966-1969

Hotelli Torni Helsinki. Tornin ritarit- niminen gastoronominen veljeskunta perustettiin v. 1949

Arresaaren kirjoittajalta. Piirtänyt Ramon de la Fuenta.

Jukka Piipponen: Tähystäjäritari: Mannerheim-ristin ritari Lauri Äijön elämä (isbn 9525186490, 2004)Lauri Äijön sotilaspalvelus alkoi tykistössä, josta hän siirtyi vapaaehtoisena ilmavoimiin tähystäjäkurssille. Talvisotaan rauhallinen pohjalaismies ei ehtinyt, mutta jatkosodan sytyttyä olivat kovat paikat edessä. Blenheim-pommikoneen tähystäjänä Äijö suoritti lukuisia pommitus- ja tiedustelulentoja kauas vihollislinjojen taakse. Pian hän siirtyikin vaikeisiin ja vaarallisiin ilmavalokuvaustehtäviin, joita kolmikko Esko Ahtiainen, Lauri Äijö ja Yrjö Hammarén suorittivat useita kymmeniä luotettavalla BL-129:llä, "Pitkänokalla".Kun valokuvauslentue lakkautettiin palasi Äijö vanhaan yksikköönsä Lentolaivue 44:ään. Blenheim-pommittajien korvaajiksi olivat tulossa uudet saksalaiset Junkers-syöksypommittajat. Niillä laivue osallistui kesän 1944 koviin torjuntataisteluihin. Lapin sodassa Lauri Äijö lensi viimeisen sotalentonsa, kaikkiaan niitä kertyi 110.Sotatoimien päätyttyä Lauri Äijölle myönnettiin Mannerheim-risti. Edessä oli kuitenkin paluu siviiliin, keskeytyneiden opintojen päättäminen ja siirtyminen työelämään. Maanviljelysneuvos Äijö teki pitkän työrupeaman meijerialalla jääden eläkkeelle vuonna 1980. Viimeinen elossa ollut lentäjäritari Lauri Äijö kuoli 20. tammikuuta 2004.15 x 21 cm kirja.