Teoksessa kuvataan Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenten aikaa setelihistorian näkökulmasta. Ensimmäisen maailmansodan loppuvuosien, vuoden 1918 sisällissodan sekä talvi- ja jatkosodan kriisiolosuhteissa monet seteleitä koskevat ratkaisut jouduttiin tekemään poikkeuksellisissa oloissa. Niiden seurauksena oli joukko itsenäisyyden ajan setelihistorian erikoisimpia tapahtumia ja toimenpiteitä, jotka kytkeytyivät ajanjakson poliittisiin murroksiin ja taitekohtiin. Moniin kirjassa käsiteltyihin kysymyksiin ei ole yhtä selvää vastausta, mutta yhdistelemällä eri lähteistä saatavaa tietoa runsaaseen kuva-aineistoon kirjassa päädytään uusiin tulkintoihin. Yhdessä aikaisemmin ilmestyneiden kirjojen Viimeiset markat ja Ensimmäiset eurot kanssa teos kattaa koko itsenäisyyden ajan setelihistorian. Ensin mainitussa tarkasteltiin Suomen markkaseteleiden historiaa toisen maailmansodan jälkeen ja jälkimmäisessä euroseteleiden syntyä ja niiden ensimmäistä vuosikymmentä. Kirjan tekijällä Antti Heinosella on merkittävä kansainvälinen ura setelialalla.

Keskelle elämää : kirkkopäivät 1979 : valmisteluaineistoKirjaKuosmanen, Hannu ; Henkilö Toivola, Heikki, 1942- ; Yhteisö Suomen kirkon seurakuntatoiminnan keskusliittoSuomen kirkon seurakuntatoiminnan keskusliitto 1978Ulkoasu 166 sivua : kuvitettu ; 21 cmKieli suomiAlkuteoksen kieli suomiHuomautukset Lisäpainokset: [Uusi p.] 1979.Julkaistu [Hki] : Suomen kirkon seurakuntatoiminnan keskusliitto 1978Luokitus Kristillinen kirkko (udk 26)Valmistaja (Vammala : Vammalan kirjap.)Lisätiedot toim. Hannu Kuosmanen ja Heikki Toivola ; kuvat: Erkki TalvilaISBN 951-9303-31-6 nidottuKontrolloimaton nimeke Kirkkopäivät 1979

Teos käsittelee Neuvosto-Karjalan turvallisuuspalvelujen taistelua Suomen erityispalveluja vastaan talvisodassa, välirauhan aikana sekä Suuressa isänmaallisessa sodassa.Kirjan keskiössä ovat Suomen tiedustelukoulut jatkosodan aikana ja Neuvostoliiton sisäasiainkansankomissariaatin NKVD:n toiminta niitä vastaan.Jatkosodan aikana neuvostosotavankeja värvättiin oppilaiksi Suomen tiedustelukouluihin. Kun heidät sitten lähetettiin vakoilutehtäviin vihollisen selustaan, monet heistä antautuivat tai tulivat paljastetuiksi. Jotkut suomalaisten kouluttamat vakoojat osoittautuivat myös kaksoisagenteiksi, jotka oli lähetetty Suomeen juuri tätä tarkoitusta varten.Teos perustuu laajaan venäläiseen ja suomalaiseen arkistomateriaaliin, josta osa on vasta nyt saatu ensimmäisen kerran tutkimuskäyttöön.

Kaarlo Lauri Torvald Malmberg (8. toukokuuta 1888 Helsinki – 14. maaliskuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti, joka toimi sotaväen päällikkönä vuonna 1925 ja suojeluskuntien komentajana vuosina 1921–1944. Hän oli sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa saanut jääkäri, joka osallistui Suomen sisällissotaan tykistökomentajana. Malmberg oli myös Suomen puolustusministerinä vuosina 1924–1925 sekä kotijoukkojen komentajana toisen maailmansodan aikana vuosina 1939–1944.Väinö Henrik Palojärvi (vuoteen 1906 Hildén, käytti Saksassa peitenimeä Brandt; 13. kesäkuuta 1894 Vihti – 10. kesäkuuta 1955 Helsinki)[1] oli suomalainen jääkärikenraalimajuri.[2][3] Palojärvi oli Saksassa ensimmäisen maailmansodan aikana sotilaskoulutuksen saanut jääkäri. Tulikasteensa hän sai Saksan itärintamalla Misse-joella. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan komppanianpäällikkönä. Talvisodan aikana Palojärvi palveli Suomen sotilasasiamiehenä Tukholmassa, josta hän palasi välirauhan aikana ja osallisti jatkosotaan palvellen muun muassa divisioonan komentajana. Väinö Palojärvi tunnettiin erinomaisena pianistina ja hän toimi aikanaan säestäjänä jääkäritoverinsa Heikki Nurmion sanoittaman Jääkärimarssin ensiesityksessä.

Kuvien sota 1939-45: Propagandalehtiset talvi- ja jatkosodassa.Runsas kuvitus sekä Suomen että Venäjän propagandajulkaisuista, lisänä Euroopan rintaman propaganda sekä erotiikka propaganda-aseena.

Nimeke:Talviliikenteen taloudellisesta merkityksestä : muutamia näkökohtia "Jääkarhu"-retkeilijäin huomattavaksi : 28. III. 26.Kieli:suomiJulkaistu:Helsinki : Suomen puunjalostusteollisuuden keskusliitto, 1926.Ulkoasu:12 s.

Suomi taistelee kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta 1939-1940 (Talvisota) - sota syttyy, sotatapahtumat, rauha -Finland is fighting - The Winter War in pictures and stories20 x 26 cm.

15 x 21 cm ...Olisiko taisteluja pystytty jatkamaan?, Talvisodan neuvostoliittolaiset sotavangit, Talvisodan maavoimiin kuuluneiden joukkojen historiikit, Venäläinen talvisotakirjallisuus

Muu(t) tekijä(t): Timo VihavainenSarja: Historiallinen arkisto 95Asiasanat: talvisota, kansainväliset suhteet, kokoukset

Saksan lähetystön lehdistösihteeri, oli aitiopaikalla suomalais-saksalaisissa kansakäymisissä talvisodan aikana.-Hans Metzger kuvaa muistelmiensa ensimmäisessä osassa talvisotaan johtaneita tapahtumia ja itse sotaa Saksan lähetystön näkökulmasta, sitten välirauhan jännittävää aikaa ja Suomen hallituksen hidasta, yhä kiisteltyä lähentymistä Hitlerin Saksaan

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: talvisota, kansainväliset suhteet, poliittinen historia, ulkopolitiikka

Asiasanat: talvisota, historia, sotahistoria, kansainvälinen politiikka

Koko nimi: Muikkuapajilla : Puruveden ammattimainen talvinuottakalastus 1900-luvun alusta 1970-luvun puoliväliin = Professional winter seine-fishing on Lake Puruvesi from 1900 to the '70sSarja: Kansatieteellinen arkisto 30

Asiasanat: talvisota, kansainväliset suhteet, poliittinen historia, ulkopolitiikka

Muu(t) tekijä(t): Anssi Vuorenmaa, Hannes VirrankoskiAlkuteos: A frozen hellAsiasanat: talvisota, historia, sotahistoria, taistelut

-Sarja: Kymmenen kansalliskirjailijaa 8

Asiasanat: talvisota, historia, sotahistoria, kansainvälinen politiikka

Muu(t) tekijä(t): Yrjö Talvitie, Ahti HytönenMerkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: suomen kieli, kauppa, englannin kieli, teknologia, finska, teknologi, engelska, handel

Nainen rintamalla : sota sotilaskotisisaren silminKirjaHenkilö Veijalainen, Anna-Liisa, 1915-Minerva 2006 NÄYTÄ MUUT VERSIOT (1)19-vuotias riuska ja rohkea nainen lähtee mukaan sotilaskotitoimintaan talvisodan alla vuonna 1938. Muistelmat alkavat talvisodan syttyessä Viipurin edustalla olevalta Tuppuran saarelta. Palvelus jatkuu välirauhan aikana Ahvenanmaalla ja jatkosodassa Syvärillä. Syksyllä 1943 Anna-Liisa joutuu syyttömänä Hämeenlinnan naisvankilaan istumaan lähes kuukauden kovennettua (vedellä ja leivällä) syytettynä tupakkarahojen kavalluksesta. Sotilaskotisisaret tekivät työtään keskellä sotatoimia kuten lotatkin. Kirja kertoo Anna-Liisa Veijalaisen tarinan toisen maailmansodan aikana käydyistä Suomen sodista. Kirjoittaja oli perustamassa sotilaskoteja 22 paikkakunnalla sodan aikana. Anna-Liisa Veijalainen on eläkkeellä oleva SOK:n ravintolatyöntekijä ja perheenäiti.LISÄÄ Ulkoasu 176 sivua, [16] kuvasivua : kuvitettu, karttoja ; 22 cmKieli suomiAlkuteoksen kieli suomiJulkaistu Helsinki ; Jyväskylä : Minerva 2006Luokitus Sotataito. Sotatiede (udk 355/359)Henkilöhistoria. Elämäkerrat. Muistelmat. Matrikkelit. Genealogia (udk 929)Sotamuistelmat (ykl 99.139)Aiheet Henkilö Veijalainen, Anna-Liisa, → 1915-muistelmatsotilaskotisisaretsotilaskodittalvisotajatkosotaValmistaja (Hämeenlinna : Karisto)Lisätiedot Anna-Liisa VeijalainenISBN 952-5591-86-7 sidottuKontrolloimaton nimeke Sota sotilaskotisisaren silmin

Alkuperäinen nimikirjoitus vuodelta 1943, sivu irroitettu isommasta kokonaisuudesta. Taustalla Antti Rulamo ja toinen tunnistamaton nimikirjoitus.Josef Kaartinen (noin vuodesta 1955 Juhani Kervanto; 27. maaliskuuta 1905 Viipuri – 29. heinäkuuta 1992 Helsinki) oli suomalainen saksofonisti.Kaartinen meni 13-vuotiaana soitto-oppilaaksi Karjalan Kaartin soittokuntaan. Hän oli klarinetistina tässä soittokunnassa ja Raskaan Tykistön Rykmentin soittokunnassa vuoteen 1925 saakka jonka jälkeen hän siirtyi vuoden ajaksi ensimmäiseksi klarinetistiksi ja saksofonisolistiksi Suomen Valkoisen Kaartin soittokuntaan. Kaartinen suoritti 1925 lopputukinnon Viipurin musiikkiopistossa ja opiskeli sitten Helsingin konservatoriossa. 1920-luvun lopulla Kaartinen oli saksofonistina Jambo-yhtyeessä joka esiintyi helsinkiläisissä ravintoloissa.Kaartinen lähti 1928 maailmankiertueelleen joka kesti kymmenen vuotta. Hän osallistui vuodenvaihteessa 1928–1929 Sydneyssä Australiassa järjestettyyn kansainväliseen saksofoninsoiton maailmanmestaruuskilpailuun johon otti osaa lähes 600 saksofonistia eri puolilta maailmaa. Kaartinen voitti kilpailun ja voittonsa ansiosta hän pääsi kilpailun järjestäneen Australian radion palvelukseen ja työskenteli sitten sekä solistina että kapellimestarina muun muassa Australiassa ja Uudessa Seelannissa.Kaartinen palasi Suomeen 1939 talvisodan aattona. Talvisodan aikana hän palveli Viipurin vartiopataljoonassa ja jatkosodan alussa Ässärykmentissä. Haavoituttuaan Kannaksella 1941 Kaartinen oli sitten lopun aikaa sodasta Puolustusvoimain viihdytysjoukoissa ja laivastossa. Sodan jälkeen hän toimi säveltäjänä, musiikkiarvostelijana ja eri orkesterien vierailevana solistina. Kaartinen sovitti ja johti myös elokuva- ja äänilevymusiikkia. Viimeksi Kaartinen oli vuodesta 1958 lähtien yli 20 vuoden ajan saksofonistina ja klarinetistina Kullervo Linnan Humppa-Veikot-yhtyeessä. Kaartinen sai valtion taiteilijaeläkkeen 1975.Kaartisen solistina esittämään ohjelmistoon kuuluivat muun muassa Claude Debussyn Rapsodia, Nikolai Rimski-Korsakovin Kimalaisen lento ja Johannes Brahmsin Unkarilainen tanssi. Hän kirjoitti 1940-luvulla kaksi matkakirjaa ulkomaanmatkoistaan ja julkaisi LP-levyt Master of saxophone 1–2 1980-luvun lopulla.