Asiasanat: kuvateokset, historia, esitykset, produktiot, teatterit (organisaatiot), bildverk, teatrar (organisationer), föreställningar (framföranden), produktioner (verk)

Muu(t) tekijä(t): Ritva Sarlund, Maili ÖstAsiasanat: näytelmät, teatterit, näyttämöpuvut, puvustus

2021:2 (n:o 324)- Kesäpäiväperinne tauolla (koronaepidemian vuoksi)- Ohto Manninen: Anarkistit anastivat manttelit Itsenäisen Suomen jalkaväen perustamispulmia- Tapani Tikkala: Rakuunat ratsaille Huomionosoitus Seinäjoen Rakuunakivellä- Vesa Hänninen: Joensuun kartanon tilanhoitaja A. V. Canth- Esko Jaatinen: Frans Voltin sota ja rauha- Esko Jaatinen: Äiti, isä ja Kylmä-Kalle- Tapio Laine: Vapaussodan sankarihaudan muistomerkki (Pori)- Lasse Koskinen: Kronstadtin kapina aiheutti pakolaistulvan Suomeen Terijoella ihmeteltiin tuhansia jäältä rantautuvia- Mikko Uola: Pakolaisongelma ja sen ratkaisu Venäjän-pakolaiset Suomessa 1920-luvulla- Lasse Koskinen: Sibelius-suvun muistomerkin paljastamisesta 100 vuotta Jean Sibelius perheineen Artjärvellä juhlapäivänä- Lasse Koskinen: Jussi Mäntylä oli isänmaan asialla koko elämänsä 1. osa –Mäntylät sodassa ja suojeluskunnassa- Matti Latvala: Kirjeitä rintamalta heinäkuussa 1941 - Tapani Tikkala: Riuskan miehen kesäloma – kevään 1941 raivausleirit- Lasse Koskinen: Lehdenjakaja levitti vihollisen mielipiteitä Lahden poliisi puuttui tapaukseen- Raimo Malkamäki: Kapteeni Manfred Meurer – tuntematon yöhävittäjä-ässä- Pertti Rampanen: Venäjän vallankumous ja Suomi 1917-1920 (arv. Tuomo Polvinen: Venäjän vallankumous ja Suomi 1917-1920)- Jouni Koskela: Pentikulman sota ja rauha (arv. Ilkka Markkula ja Seppo Pirhonen: Ettes suotta kapinoittis – Pentinkulman sota ja rauha)- Vesa Määttä: Kalterijääkärin elämkerta äänikirjaksi (arv. Esko Lammi: Kalterijääkäristä kolmen sodan rintamakomentajaksi. Everstiluutnantti Johan Erik Sokajärvi 1896-1963)- Pasi Pulju: Kittilän miehet talvisodassa (arv. Lauri Marttala: Komppanian talvisota. Kittiläläiset Kainuun suurtaisteluissa.)- Lotat yhteiskunnan tukena talvisodan päätyttyä- Lasse Koskinen: Lotta-asut muotoutuivat vuosien kuluessa Käyttövaatteesta tuli kunniakas perinnepuku- Sata vuotta täyttävää Lotta Svärd –järjestöä kunnioitettiin Hämeenlinnassa kaupungin, seurakunnan ja järjestöjen toimesta- Varuslotta Aino-Maria Jaurto 101 vuotta (kuva)- Haminan kadettikoulun perustamisesta 5.3.2021 tuli kuluneeksi 200 vuotta (kuva)- Kari Huhta: Teatterikatsaus 2020 ”Punaorvot”, ”Stalinin suloinen ruoska” ja ”Päämäärä tuntematon”- Vapaussodan ja Itsenäisyyden Kyrösjärven Seudun Perinneyhdistyksen seppeleenlasku 31.1.2021 (kuva)- Seppeleenlasku Lempäälässä Tammisunnuntaina 2021 (kuva)- Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys ry:n uusi ”Itä-Uudenmaan osasto” aloittanut toimintansa 19.3.2021- Lasse Koskinen: Inkerinsuomalainen sukutarina vuoden historiakirjaksi (Lea ja Santeri Pakkanen: Se tapahtui meille – isän ja tyttären matka inkerinsuomalaisuuteen)- Markku Rauhalahti: Viron itsenäisyyspäivän juhlahetki Kalevankankaalla- Tapio Paappanen: Keuruulla Mannerheim-ristin ritarille muistolaatta (Onni Mantere)- Uuden toiminnanjohtajan etsintä on alkanut- Tapani Tikkala: Taipale-Vuosalmi –patsaalla Seinäjoella 13.3.2021- Tapani Tikkala: Mannisen taistelusta 103 vuotta- Puheenjohtaja Kalervo Sipi 75 vuotta (kuva)- Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen kunniakäynti Kalevankankaan hautausmaalla 6.4.2021 Tampereen taisteluiden päättymisestä 103 vuotta- Kuvakulma Lapualla vapaaehtoissotilaiden ns. Osasto Sisu, kuvassa mm. Mannerheim

9 x 13 cm valokuva "profeetta" -näytelmästä, Tampereen Työväen Teatteri 1930-luku.

15 x 21 cm.

50 x 80 cm.

50 x 80 cm.

Heikki Sakari Jurkka (alk. Juurivirta; 16. syyskuuta 1923 Oulu – 13. joulukuuta 2012 Espoo[1]) oli suomalainen näyttelijä.Sakari Jurkka oli näyttelijänä muun muassa Tampereen Työväen Teatterissa. Hän toimi Teatteri Jurkan johtajana 1974–1976.Jurkka näytteli myös lukuisissa elokuvissa, ja hänet palkittiin Jussilla vuonna 1954 parhaasta miespääosasta elokuvassa Minäkö isä!. Hän myös ohjasi kolme elokuvaa.Lapsuus, perhe, suku ja yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jurkan vanhemmat olivat näyttelijä ja teatterinjohtaja Emmi Jurkka sekä teatterinjohtaja, ohjaaja ja näyttelijä Eino Jurkka. He työskentelivät Oulun Työväen Näyttämöllä poikansa syntymän aikaan. Oululaislehdessä oli Sakarin synnyttyä seuraavanlainen ilmoitus: ”Syntyneitä: Terve poika syntynyt 16. päivä syyskuuta 1923 Sonnisaaren synnytyssairaalassa. Nimeksi tuli Heikki Sakari. Ystävät ja tuttavat tervetuloa kahville lauantaina Oulun Työväenteatterin lämpiöön. Emmi ja Eino Jurkka, Syyskuu 1923.”[2]Myös Jurkan sisarukset Jussi Jurkka ja Vappu Jurkka sekä serkut Rauli Tuomi ja Liisa Tuomi olivat näyttelijöitä.Jurkka oli naimisissa kolme kertaa. Tuija Räikkösen kanssa hänet vihittiin 1946, Anja Kolan kanssa 1952 ja Helen Elden kanssa 1963. Ensimmäisen vaimon kanssa hänellä oli yksi ja muiden kanssa kaksi poikaa.[3] Pojista Timo Jurkka ja Mikko Jurkka ovat myös näyttelijöitä. Sakari Jurkka kuoli pitkään sairastettuaan kotikaupungissaan Espoossa Puolarmetsän sairaalassa 89-vuotiaana joulukuussa 2012.

Asiasanat: näyttelijät

Asiasanat: historia, työväenkulttuuri, työväenteatterit, teatterit (organisaatiot)

Asiasanat: historia, työväenkulttuuri, työväenteatterit, teatterit (organisaatiot)