22 x 30 cm.

21 x 30 cm.

Muu(t) tekijä(t): Otto Lappalainen, Irene Stratenwerth ym.Alkuteos: Untergetaucht : eine junge Frau überlebt in Berlin 1940-1945Asiasanat: juutalaisvainot, toinen maailmansota, selviytyminen, holokausti

Muu(t) tekijä(t): Hans Jürgen PapiesSarja: Prestel museum guideAsiasanat: Kunst, Sammlung

Muu(t) tekijä(t): Jukka JääskeläinenSarja: Berlin noir 2Alkuteos: The pale criminal

Asiasanat: Mathematics, Mathematicians

Muu(t) tekijä(t): Jefferson ChaseAsiasanat: historia, urheilu, olympialaiset, politiikka, kansallissosialismi, yhteiskuntakuvaus (taiteet)

Muu(t) tekijä(t): Veli-Pekka Ketola, Heikki Mäkelä ym.Sarja: Kymmenen kärjessä -matkaoppaat; Kymmenen parasta kaikestaAlkuteos: BerlinAsiasanat: matkaoppaat

Muu(t) tekijä(t): Kristiina DrewsSarja: Siivoojan käsikirja 2

-Pieni Helposti kuori

Alkuteos: Berlinerpoplene

Kansipaperissa puutteita ja repämiä. Muuten kirja on hyväkuntoinen. Ulkoasu 112 sivua : kuvitettu, karttoja ; 22 x 30 cmKieli suomiJulkaisija [Hamina] : Haminan kaupunki, 1989Luokitus udkf 908 HaminaKymenlaakso (ykl 92.875)Aiheet paikallishistoriat (historiikit) historia Hamina Martti Korhonen ; työryhmä: Laura Berlin...[ja muita] ; kuvat ja taitto: Pekka ReponenISBN 952-90-1081-8 sidottu

lähettiläänä ajamassa Suomen itsenäistymisen asiaa. "Syksyllä 1917 Hjelt nousi itsenäisyysliikkeen kärkihahmoksi, sillä toiminnan painopiste siirtyi Tukholmasta Berliiniin. Hän yhdessä eversti Wilhelm Thesleffin kanssa vahvisti yhteistyötä saksalaisten kanssa. Hän tunnusteli kenraali Ludendorffilta mahdollisuutta saada sotilaallista tukea Suomen itsenäisyydelle ja sai sitten kotimaasta toimeksiannon hankkia Saksalta tunnustuksen itsenäisyysjulistukselle. Tammikuussa 1918 hänestä tehtiin ensimmäinen Suomen Berliinin lähettiläs ja hän ryhtyi tarmokkaasti ajamaan jääkärien kotiuttamista, jotta nämä pääsisivät liittymään sisällissodan valkoisiin.Hjelt vaikutti yhdessä Vaasan Senaatin kanssa siihen, että Suomi liittoutui vahvasti Saksan kanssa keväällä 1918. Saksa ja Venäjällä valtaan noussut neuvostohallitus kävivät 1918 alussa neuvotteluja rauhansopimuksesta. Kun ne helmikuun 1918 alussa katkesivat, Saksan sodanjohto halusi laajentaa sotatoimiaan Venäjää vastaan, ja sota päätettiin ulottaa myös Suomeen, jossa oli jo käynnissä sisällissota. Maihinnousun perustelemiseksi Saksa kuitenkin halusi avunpyynnön. Saksan sodanjohto kehotti 13.2.1918 lähettiläs Edvard Hjeltiä tekemään virallisen anomuksen sotilaallisen avun saamiseksi Suomelle. Hjelt ja hänen apulaisensa Rafael Erich jättivät heti seuraavana päivänä Saksan valtakunnankanslerille kirjelmän, jossa pyydettiin Saksalta välittömästi mahdollisimman suurta apua ja saksalaisten joukkojen lähettämistä Suomeen. Kirjelmä jätettiin senaatin nimissä, vaikkei Hjeltillä ja Erichillä ollut siihen valtuuksia. Jälkeenpäin senaatin puheenjohtaja Svinhufvud kuitenkin siunasi menettelyn, vastoin joidenkin senaattorien ja Mannerheimin tahtoa.

Merkinnät: omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): Juhani KoskinenAlkuteos: Winter : a Berlin family 1899-1945

Muu(t) tekijä(t): Joel LehtonenSarja: Taskukirjasto 40-41Alkuteos: Gösta Berlings saga

Muu(t) tekijä(t): Jakob BlixtSarja: Historieväktarna Fenixtrilogin 1Asiasanat: agenter, koncentrationsläger, äventyr, andra världskriget, pengar, tidsresor, hemliga sällskap, förfalskande