Asiasanat: kenraalit, upseerit, urakehitys

Sarja: VisualAsiasanat: kenraalit, talvisota, jatkosota, sotahistoria, johtaminen, ihmissuhteet, sodanjohto, sotilasjohtajat, henkilösuhteet, sosiaaliset suhteet, Päämaja, strategiat

Muu(t) tekijä(t): Kerttu KauniskangasAlkuteos: The Salamanca Drum

Sarja: Legenda jo eläessään

Muu(t) tekijä(t): Tauno KuosaAsiasanat: kenraalit, jatkosota, päiväkirjat

Asiasanat: kenraalit, sodanjohto, sotilasjohtajat, henkilösuhteet

**31 Mannerheimin ristin ritaria, kenraali Airosta nuorimpaan ritariin Eero Seppäseen (katso sisällyskuvat), kertovat omakohtaisesti Sariolan haastatteluissa kokemuksistaan ja oman kestokyvyn rajoistaan.**

**Pohjoismaiden historian suurimmaksi mainitussa taistelussa iski yhteen yli 200 000 miestä. Kustantaja mainostaa teosta Mäkelän väkevimmäksi yksityisen sotilaan kuvaukseksi.**Aikaisemmista sotakirjoista poiketen Mäkelä kiinnittää huomiota tässä myös upseerien keskinäiseen kilpailuun, asenteisiin ja luonteeseen. Tekijä lainaa teoksen taustaksi ranskalaista sanontaa: Luutnantit ovat toistensa ystäviä, kapteenit virkatovereita. everstit kilpailijoita ja kenraalit vihamiehiä. Täysin ei Mäkelä ole kuitenkaan rivimiestäkään unohtanut.

**Jalkaväenkenraali Ehrnroothin muistoja Suomen historian taitekohdista. Hänen muistojaan, meidän historiaamme.**

**Sven Hasselin uskomattoman muistelmasarjan seitsemäs osa**

Asiasanat: kenraalit, joukko-osastot, bibliografiat, henkilöbibliografiat

**Pentti Syrjä nostatti vuonna 1986 kohun muistelmateoksellaan Gruppa Finljandija, jossa hän kuvasi kahden muun suomalaisen upseerin kanssa Frunzen sotilasakatemiassa Neuvostoliitossa viettämäänsä opiskeluvuotta 1971–1972. **Pääesikunta oli yrittänyt estää teoksen julkaisemisen jo ennen sen ilmestymistä, koska sen katsottiin sisältävän sellaisia Neuvostoliittoon liittyviä tietoja, jotka olisi Suomen ja Neuvostoliiton naapurisuhteiden vuoksi ollut pidettävä salassa. **Kirjan tultua julkisuuteen presidentti Mauno Koivisto esitti asiasta voimakkaan julkisen paheksuntansa sanoen mm., että "maan edun parasta ymmärtämättömällä kenraalilla ei puolustusvoimien reservissä voi olla käyttöä".** Pentti Syrjä puolustautui sanoen kaikkien kirjassaan esittämiensä asioiden tulleen julki eri yhteyksissä jo aiemmin ja tulkitsi valtiovallan jyrkän reaktion osoitukseksi poliitikkojen ja puolustusvoimien yliherkkyydestä idänsuhteissa.

Alkuteos: The Poellenberg inheritance

Merkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: The Poellenberg inheritance

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: naiset, henkilöhistoria, puolustusvoimat, juristit

Asiasanat: kenraalit, talvisota, jatkosota, elämäkerrat

Paul von Hindenburg (2. lokakuuta 1847 Posen, Preussi, nyk. Poznań Puolassa – 2. elokuuta 1934 Neudeck, nyk. Ogrodzieniec Puolassa) oli saksalainen sotamarsalkka ja poliitikko.Hindenburg syntyi Posenin provinssissa aateliseen sukuun. Wahlstattissa ja Berliinissä saamansa kadettikoulutuksen jälkeen hän taisteli vuonna 1866 Preussin–Itävallan sodassa Königgrätzin taistelussa ja 1870–1871 Saksan–Ranskan sodassa. Vuonna 1903 hänet ylennettiin kenraaliksi ja vuonna 1914 sotamarsalkaksi. Hän toimi Saksan sotilasdiktatuurin johdossa vuosina 1916–1918 ja Saksan valtakunnanpresidenttinä vuosina 1925–1934. [2]