Hannu Takala: Venäjän armeijaan ja Saksaan jääkärikoulutukseen Kannakselta vuosina 1914–1917 lähteneetMaija Ikonen: Rintamasotilaskotisisarten kokemukset talvi- ja jatkosodassaHannu Liimatta: Upseerikoulutuksen järjestelyt talvi- ja jatkosodassaKari Huhtala: Joukkokieltäytymiset kenttäarmeijassa syksystä 1941 kevääseen 1942Petteri Jouko: Uusi ja hidas alku – Puolustusvoimien materiaalisesta kehittämisestä vuosina 1945–1955Aki Piesala: Näkemykset kevyiden aseiden tulivoimasta 1950-luvun PuolustuslaitoksessaJussi Pajunen: Reservi suomalaisessa puolustussuunnittelussa ja sotataidossa vuosina 1917–1966Ohto Manninen: Mannerheimin adjutantin Ragnar Grönvallin haastattelu 1977Tapio Koskimies: Retki Lapin sodan taistelupaikoillePasi Tuunainen: Lievää pudotusta – katsaus vuoden 2022 sotahistorialliseen kirjallisuuteenCarl-Fredrik Geust: (Sota)historia politiikan apuvälineenä Venäjällä

Merkinnät: omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): V. H. PalojärviAsiasanat: kuvateokset, sodat, puolustusvoimat

Sarja: Puolustusministeriön sotahistoriallisen toimiston julkaisuja 5

Merkinnät: omistajamerkintä (leima)Sarja: Taistelu Petsamosta 1; Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja 5Asiasanat: Suomen historia

Asiasanat: puolustusvoimat, papit, kirkko

Toisen maailmansodan aikana ja muutamia vuosia sen jälkeenkin Suomessa toimi virallista kansanhuoltoa varten kansanhuoltoministeriö. Ministeriö perustettiin 20. syyskuuta 1939 ”käsittelemään asioita, jotka koskevat väestön toimeentulon ja maan talouselämän sekä taloudellisen puolustusvalmiuden turvaamista”. Kansanhuoltoministeriössä oli aluksi yksi ministeri, vuoden 1941 alusta lähtien kaksi – ajoittain kolmekin – ministeriä. Ministeriön toimialaan kuului lokakuussa 1939 julistetun, kaikkia 16–60-vuotiaita henkilöitä koskeneen yleisen työvelvollisuuden johto, kunnes tämä tehtävä siirrettiin kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle vuoden 1941 alussa.Paikallistasolla kansanhuollosta vastasi 13 kansanhuoltopiiriä ja jokaisessa kunnassa ollut kansanhuoltolautakunta.

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: talvisota, historia, sotahistoria, jalkaväki, puolustusvoimat, taistelut, Suomen sisällissota, Suomi, rykmentit, rauhanaika

Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja V Petsamo

Optinen laitos (lyhenne Pl), jonka toimialaan kuuluivat optisten laitteiden korjaus, kunnossapito ja valmistus, on Suomen puolustusvoimien laitos, joka perustettiin 1940-luvulla. Laitos valmisti mm. linnoitusperiskooppeja ja myöhemmin valonvahvistimia. Kuvitettu. Dimensiot 25 ¤ 20 cm.

Muu(t) tekijä(t): Tapio RauvalaAsiasanat: historia, puolustusvoimat, upseerit, tiedustelupalvelut, tiedustelu, majurit