Eva Maria Lapin, Kustaava Kolarin & Hilda Maria Karlbomin jälkeläisiä Heiskanen Syvänsi 2 -sukuhaarassa

Kirja on upea kulttuurihistoriallinen teos menneestä elämänmuodosta, talonpoikaiskulttuurin arjesta, Suomen maaseudulla. Toinen , laajennettu painos. Kuvitettu. Dimensiot 29 ¤ 24 cm

Rannikkotykistörykmentti 1:n esikunta oli Helsingissä. Sen tehtävänä oli puolustaa Suomenlahdella Helsingistä Hankoon.Teknikko Allan Staffansin toiminnan ansiota venäläinen Suomen sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan haltuun joutunut tykistö saatiin taisteluitta hyväkuntoisena suojeluskuntien haltuun. 7. toukokuuta 1918 perustettu Suomenlinnan Linnoitustykistö piti hallussaan aluetta ja siihen kuuluva I Suo­malainen Raskastykistöpatteri ampui 12. toukokuuta, kun valtionhoitaja Svinhufvudin läsnä ollessa nostettiin Suomen senaatin punainen leijonalippu Kustaanmiekalla salkoon. Yksiköstä tuli 16. syyskuuta 1918 Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona, joka täydennettiin 13. toukokuuta 1919 yleisessä rannikkotykistön organisaatiouudistuksessa Rannikkotykistörykmentti 1:ksi 14. toukokuuta 1919.Seuraavaksi Hangon saaristoaseman linnakkeista tehtiin 1. elokuuta 1921 Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo, mikä nimettiin 1922 uudelleen 1. Erilliseksi Rannikkotykistöpatteristoksi.RT 1:stä tuli merkittävä puolustushaaran ja aselajin kehittäjä vuoksi. Ensimmäiset koeammunnat aloitettiin Santahaminasta ja Harmajalta kuuden tuuman rannikkotykeillä jo toukokuussa 1918. 1930-luvulle mentäessä alettiin kehittää tykkejä. Muutettiin tykkien ryhmitystä siten, että ne kykenivät ampumaan joka suuntaan ympäristöön 360 asteen sektorille. Lisäksi kehitettiin Canat-tykkien putken kääntö siten, että putken korotus suureni mahdollistaen aikaisempaa suuremman ampumaetäisyyden, kehitettiin sisä- ja ulkoballistiikkaa sekä kehitettiin ampumamenetelmiä.Hieman ennen talvisotaa Rannikkotykistörykmentti 1 muutettiin 15. syyskuut 1939 Helsingin ja Pellingin Lohkoiksi, millä kummallakin oli alalohkoja. Kun taistelutoimintaa ei juuri ollut Helsingin Lohkon alueella, irrotettiin siitä pataljoona Kiveliö tammikuussa 1940 taisteluihin Viipurinlahdelle, mikä kärsi suuret tappiot. wikipedia

Rannikkotykistörykmentti 1:n esikunta oli Helsingissä. Sen tehtävänä oli puolustaa Suomenlahdella Helsingistä Hankoon.Teknikko Allan Staffansin toiminnan ansiota venäläinen Suomen sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan haltuun joutunut tykistö saatiin taisteluitta hyväkuntoisena suojeluskuntien haltuun. 7. toukokuuta 1918 perustettu Suomenlinnan Linnoitustykistö piti hallussaan aluetta ja siihen kuuluva I Suo­malainen Raskastykistöpatteri ampui 12. toukokuuta, kun valtionhoitaja Svinhufvudin läsnä ollessa nostettiin Suomen senaatin punainen leijonalippu Kustaanmiekalla salkoon. Yksiköstä tuli 16. syyskuuta 1918 Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona, joka täydennettiin 13. toukokuuta 1919 yleisessä rannikkotykistön organisaatiouudistuksessa Rannikkotykistörykmentti 1:ksi 14. toukokuuta 1919.Seuraavaksi Hangon saaristoaseman linnakkeista tehtiin 1. elokuuta 1921 Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo, mikä nimettiin 1922 uudelleen 1. Erilliseksi Rannikkotykistöpatteristoksi.RT 1:stä tuli merkittävä puolustushaaran ja aselajin kehittäjä vuoksi. Ensimmäiset koeammunnat aloitettiin Santahaminasta ja Harmajalta kuuden tuuman rannikkotykeillä jo toukokuussa 1918. 1930-luvulle mentäessä alettiin kehittää tykkejä. Muutettiin tykkien ryhmitystä siten, että ne kykenivät ampumaan joka suuntaan ympäristöön 360 asteen sektorille. Lisäksi kehitettiin Canat-tykkien putken kääntö siten, että putken korotus suureni mahdollistaen aikaisempaa suuremman ampumaetäisyyden, kehitettiin sisä- ja ulkoballistiikkaa sekä kehitettiin ampumamenetelmiä.Hieman ennen talvisotaa Rannikkotykistörykmentti 1 muutettiin 15. syyskuut 1939 Helsingin ja Pellingin Lohkoiksi, millä kummallakin oli alalohkoja. Kun taistelutoimintaa ei juuri ollut Helsingin Lohkon alueella, irrotettiin siitä pataljoona Kiveliö tammikuussa 1940 taisteluihin Viipurinlahdelle, mikä kärsi suuret tappiot. wikipedia

Kustaa (Kyösti) Felix Wilkuna (4. toukokuuta 1879 Nivala – 12. joulukuuta 1922 Lapua) oli suomalainen kirjailija, valkoinen aktivisti, suojeluskuntaorganisaattori ja heimosoturi.

Merkinnät: exlibris: Aarne VuorinenSarja: Suomen valtio- ja yhteiskuntaelämää 18. ja 19. vuosisadalla : 5; Aleksanteri I:n aika

Merkinnät: exlibris: Aarne VuorinenSarja: Suomen valtio- ja yhteiskuntaelämää 18:nnella ja 19:nnella vuosisadalla : 6; Aleksanteri I:n aikaAsiasanat: historia

Muu(t) tekijä(t): Kustaa Vilkuna, Pirjo Mikkonen ym.Sarja: Suomen kielen sanakirjat 6Asiasanat: nimet, henkilönnimet, sukunimet, etunimet

Muu(t) tekijä(t): Kustaa VilkunaSarja: Kymmenen kansalliskirjailijaa 10

Muu(t) tekijä(t): Toivo Vuorela, Veikko Anttila ym.Asiasanat: henkilöbibliografiat

Sarja: Historiallisia tutkimuksiaAsiasanat: miehitys, suuri Pohjan sota, isoviha, tuhot

Dimensiot 19 ¤ 14 cm

Dimensiot 19 ¤ 13 cm.

Dimensiot 19 ¤ 13 cm.

Liitteenä aito 1918 vuoden Almanakka sekä Tammelinin almanakan 1706 näköispainos.

Muu(t) tekijä(t): Kustaa Vilkuna, Paavo Ravila ym.

Muu(t) tekijä(t): Kustaa Vilkuna, Paavo Ravila ym.Merkinnät: omistajamerkintä (leima)

Muu(t) tekijä(t): Kustaa Viljo NiemiSarja: Historian oppikirja lukioluokkia varten 1Asiasanat: historia, lukio, keskiaika, vanha aika, didaktiikka, oppikirjat, medeltiden, läroböcker, gymnasiet, didaktik, gamla tiden