Mm:- Petri Piiroinen: Kohti "uuspyhää" Venäjää- Anton J. Ugolnik: Mitä voimme oppia venäläisestä perinteestä?- Pentti Hakkarainen: Mihail Skaballanovits liturgisena tutkijana

Mm:- Johannes Seppälä: Avioliitosta- Edith Södergran: Seitsemän runoa- Hilkka Seppälä: Aitoa ortodoksista neumikirjoitusta oppimaan

Mm:- Erkki Piiroinen: Paluu Sortavalan pappisseminaarin muistoihin- Pentti Hakkarainen: Skolastiikkaa ja idän kristillisyyttä- Marina Latschinoff: Venäjän luostareista

Mm:- Satu Hohtari: Ja jälleen avautuu (runo)- Petri Piiroinen: Ortodoksisen kulttuurin sisällysluettelo 1982-1991- Pyhä Epifanios: Pyhänä ja suurena lauantaina

Mm:- Hilkka Seppälä: Pyhän mirhan palveluksen vanha käsikirjoitus löytynyt- Jaakko Numminen: Alkukirkon perinnössä on yliajallista voimaa- Jarmo Hakkarainen: Hiljaisuus

Mm:- Helvi Salminen: Vitebskissä sataa lunta- Tuomas Salminen: E. N. Setälä - itsenäisen Suomen rakentaja- Pentti Hakkarainen: Stepan Smolenski - vanhan venäläisen kirkkomusiikin puolustaja

Mm:- Petri Piiroinen: Ortodoksinen kalenteri 100 vuotta- Ismo Björn: Kovero - kahden uskontokunnan kylä- Pentti Ikonen: Tieto, usko ja psykologia

Mm:- Tia Tajakka: Isä Dimitri Tarvasaho ortodoksisena kasvattajana- Jarmo Hakkarainen: Bysanttilainen kirkollinen hallinto ja kansallinen kulttuuri- Tania Ivanova: Hilloliike Pietarista

18 x 25 cm.

Alkuperäinen nimikirjoitus vuodelta 1943 tai 1944, sivu irroitettu isommasta kokonaisuudesta.Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Astrid Joutseno syntyi vakuutusvirkailija Johan Enfrid Jönssonin ja Emma Josefina Lundénin perheeseen. Joutsenon musikaaliseen sukuun kuului myös Astrid Joutsenon veli Ernst Joutseno, jonka vanhin tytär Lea Joutseno tuli kuuluisaksi 1940-luvun elokuvakomediennena. Astrid Joutseno suoritti tyttökoulun jälkeen piano-opintoja. Hän teki myös opintomatkoja kotimaansa ulkopuolelle: Berliiniin vuosina 1922–1923 ja Pariisiin 1927–1932. Joutseno toimi säestäjänä Suomessa ja teki useita kiertueita muualle Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Hän perusti oman pianokoulun Turkuun 1934.[2]Joutsenolla on oma nimikkorahasto, Astrid Joutsenon rahasto. Se perustuu Astrid Joutsenon säätiön lahjoitukseen vuodelta 1969. Säätiö perustettiin viulutaiteilija Kerttu Wanteen testamenttilahjoituksen varoin vuonna 1964 ja lakkautettiin 1969, jolloin omaisuus siirrettiin Varsinais-Suomen Kulttuurirahastolle.[3] [4] Joutseno oli Wanteen säestäjä ja elämänkumppani.[5] He elivät vuosikymmeniä taiteilijatalossa joka vielä on kukkulalla Tiilentekijänkadun ja Mestarikadun kulmassa Turussalähde?.

62min. mustavalkoinen

Teoksen tarkoituksena on julkaista tietoutta tykistö- aselajista ja sen kehityksestä sekä taltioida tykistön historiaa. Kuvitettu. Dimensiot 21 ¤ 15 cm.

Teoksen tarkoituksena on julkaista tietoutta tykistö- aselajista ja sen kehityksestä sekä taltioida tykistön historiaa. Kuvitettu. Dimensiot 21 ¤ 15 cm.

Teoksen tarkoituksena on julkaista tietoutta tykistö- aselajista ja sen kehityksestä sekä taltioida tykistön historiaa. Kuvitettu. Dimensiot 21 ¤ 15 cm.

Muu(t) tekijä(t): Eino Puramo, Toivo ImmonenMerkinnät: omistajamerkintä

Mm:- Isä Ambrosius: Tuleeko kirkosta julkilausumien uskonto- Piispa Kallistos Ware: Miksi olen ortodoksi- Paavo Rissanen: hengen itäinen ja läntinen tie