Sarja: Suuri kansalliskirjasto

Aurajoen rannalla Turussa sijaitseva arkkipiispantalo on kiinnostava sekä arkkitehtuurinsa että yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa vuoksi. Uusrenessanssia edustava palatsi on samanaikaisesti kirkon edustustila, arkkipiispan virka-asunto ja hänen perheensä koti.Teos esittelee monipuolisesti talon rakennusvaiheita, arkkitehtuuria, sisustusta ja taide-esineitä sekä luo katsauksen Turun piispantalojen varhaisempaan historiaan keskiajalta 1800-luvulle. Kirja kertoo talon isännän työstä evankelis-luterilaisen kirkon johdossa ja arkisesta elämästä piispantalossa vierailuineen, kokouksineen ja tapahtumineen. Kirjasta avautuu uudenlaisia näkökulmia Suomen kirkon arkkipiispojen historiaan. Teoksen kirjoittaja arkkipiispa emeritus Jukka Paarma asui arkkipiispantalossa 1998-2009.

Muu(t) tekijä(t): Sanna ManninenSarja: Oxen 1Alkuteos: De hængte hunde

Alkuteos: Hornblower and the crisis

Alkuteos: Her fearful symmetry

Asiasanat: henkilöhistoria, taidemaalarit, aivovauriot, epilepsia

Muu(t) tekijä(t): Ulla VaajakallioAsiasanat: leikit, laululeikit

Don Rosa: Hänen Majesteettinsa Roope Ankka

Alkuteos: The robe

Muu(t) tekijä(t): Frithiof J. PennanenAsiasanat: rooman keisarit, biofiktio

Merkinnät: omistajamerkintä leikattu pois etulehden ylälaidasta

Muu(t) tekijä(t): Liisa NiinikangasAsiasanat: historia, henkilöhistoria, rakennushistoria, talohistoriikit, entistäminen, korjausrakentaminen, vapaa-ajan asunnot, huvilat, kahvilat, biologit, Valkeakoski

Muu(t) tekijä(t): Elna Voipio

TKapteeni Aake Pesonen toimi jatkosodan aikana Helsinkiä puolustaneen Ilmatorjuntarykmentti 1:n torjuntapäällikkönä. Hän on kirjoittanut kaksi sodanaikaista ilmapuolustusta käsittelevää kirjaa.

**Hans Metzger kohosi suomentaitonsa ja natsipuolueen jäsenyytensä ansiosta ohi muodollisen asemansa ja hoiti tärkeitä tehtäviä. Hän hoiti suhteita johtaviin suomalaispoliitikkoihin ja pääsi perille monista Suomen sodankäynnin taustatekijöistä ja varjelluista salaisuuksista.**

**Helga aloitti päiväkirjansa 8-vuotiaana 1938. Hän koki vanhempiensa ja noin 40 000 Prahan juutalaisen lailla natsimiehityksen jälkeisen rotusyrjinnän: hänen isältään evättiin työ, häneltä itseltään koulu, eikä perhe voinut lopulta oleskella juuri muualla kuin asunnossaan. **Vuonna 1941 Helga ja hänen vanhempansa vietiin Terezínin keskitysleiriin, missä he olivat kolme vuotta.**1944 Helgan isä passitettiin Auschwitziin. Helga ja hänen äitinsä hankkiutuivat mukaan tajuamatta, mikä heitä odotti. Helgan setä muurasi hänen päiväkirjansa seinään, jotta se säilyisi. Auschwitzissa Helgan isä surmattiin, mutta kuin ihmeen kautta Helga ja äiti selvisivät leiristä ja pääsivät lopulta takaisin Prahaan. **Kirjoittaessaan muistiin Terezínin jälkeisiä kokemuksiaan Helga oli viidentoista ja puolen vuoden ikäinen ja yksi kaupungin harvoista juutalaisista.

-Eversti Käkönen, sotilasasiamies Moskovassa ennen talvisotaa ja välirauhan aikana, kertoo jännittävästä tehtävästään: olivatko venäläiset rakentaneet uuden, strategisesti tärkeän rautatien Sorokan ja Arkangelin välille?-Kirjassaan Käkönen kuvaa tekemäänsä tiedustelumatkaa etsiessään viitteitä yhdysradan olemassaolosta. Matkan hän teki keväällä 1941. Käkönen oli silloin Moskovassa sotilasasiamiehenä ja reissu oli "naamioitu" hiihtolomaksi.-Käkösen kirjan lopussa sanotaan, kuinka hänen raporttinsa oikoradasta "unohtui arkistoihin" ja yhdysrata tuli suurena yllätyksenä sekä suomalaisille, että saksalaisille kesällä 1941 ja että monet kiistelivät kunniasta, kuka sen ensimäisenä sai tietoonsa ja ilmoitti siitä Suomen Päämajalle kesällä 1941.-Käkösen uskottavuutta on tosin jopa kyseenalaistettu eräissä muissa yhteyksissä, kuten 1944 asekätkentäjuttua selviteltäessä. Hänen epäiltiin esim. paljastaneen tietoja punaiselle Valpolle muista asekätkijöistä.