Sarja: Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 138

Muu(t) tekijä(t): Sirkka HirvonenAsiasanat: ruokaohjeet, ruoanvalmistus, leivonnaiset, leipominen

Muu(t) tekijä(t): Sevda SvenssonAsiasanat: leikit, ulkoleikit, seuraleikit, lekar, utelekar, sällskapslekar

Rannikkotykistörykmentti 1:n esikunta oli Helsingissä. Sen tehtävänä oli puolustaa Suomenlahdella Helsingistä Hankoon.Teknikko Allan Staffansin toiminnan ansiota venäläinen Suomen sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan haltuun joutunut tykistö saatiin taisteluitta hyväkuntoisena suojeluskuntien haltuun. 7. toukokuuta 1918 perustettu Suomenlinnan Linnoitustykistö piti hallussaan aluetta ja siihen kuuluva I Suo­malainen Raskastykistöpatteri ampui 12. toukokuuta, kun valtionhoitaja Svinhufvudin läsnä ollessa nostettiin Suomen senaatin punainen leijonalippu Kustaanmiekalla salkoon. Yksiköstä tuli 16. syyskuuta 1918 Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona, joka täydennettiin 13. toukokuuta 1919 yleisessä rannikkotykistön organisaatiouudistuksessa Rannikkotykistörykmentti 1:ksi 14. toukokuuta 1919.Seuraavaksi Hangon saaristoaseman linnakkeista tehtiin 1. elokuuta 1921 Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo, mikä nimettiin 1922 uudelleen 1. Erilliseksi Rannikkotykistöpatteristoksi.RT 1:stä tuli merkittävä puolustushaaran ja aselajin kehittäjä vuoksi. Ensimmäiset koeammunnat aloitettiin Santahaminasta ja Harmajalta kuuden tuuman rannikkotykeillä jo toukokuussa 1918. 1930-luvulle mentäessä alettiin kehittää tykkejä. Muutettiin tykkien ryhmitystä siten, että ne kykenivät ampumaan joka suuntaan ympäristöön 360 asteen sektorille. Lisäksi kehitettiin Canat-tykkien putken kääntö siten, että putken korotus suureni mahdollistaen aikaisempaa suuremman ampumaetäisyyden, kehitettiin sisä- ja ulkoballistiikkaa sekä kehitettiin ampumamenetelmiä.Hieman ennen talvisotaa Rannikkotykistörykmentti 1 muutettiin 15. syyskuut 1939 Helsingin ja Pellingin Lohkoiksi, millä kummallakin oli alalohkoja. Kun taistelutoimintaa ei juuri ollut Helsingin Lohkon alueella, irrotettiin siitä pataljoona Kiveliö tammikuussa 1940 taisteluihin Viipurinlahdelle, mikä kärsi suuret tappiot. wikipedia

Mannerheim oli aristokraatti myös metsästäjänä. Metsästäjänä hänet tunnetaan parhaiten tiikerijahdeista Intiasta. Hän kiipeili myös Alpeilla ja metsästi siellä gemssejä ja saksanhirviä. Kotimaassakin Mannerheim metsästi, mutta tarkoin valikoidussa seurassa. Kuvitettu. Dimensiot 25 ¤ 18 cm.

Tässä kirjassa tulemme tuntemaan joukon taiteilijoita sekä erinäisiä muita henkilöitä yhteiskunnan kaikista kerroksista. Dimensiot 21 ¤ 13 cm. Dimensiot 20 ¤ 14 cm.

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: ihminen, ympäristönsuojelu, seurakunnat, luonnonsuojelu, kristillinen etiikka, ympäristö, luontosuhde, kirkko (instituutio)

Sarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 136

Asiasanat: taloudelliset kriisit, kapitalismi, kansainvälinen talous, finanssikriisit

Muu(t) tekijä(t): Ritva FalckAsiasanat: ylioppilastehtävät, ainekirjoitus