JohannesJohannes sijaitsi Viipurinlahden rannalla, Koivistonniemen suojassa. Lännen puolelta sitä reunusti vehmas tiheään asuttu saaristovyöhyke.Pitäjän pinta-ala oli 218 km2, josta viljeltyä 4455 ha. 1930-luvulla Johannekseen kuului 23 kylää. Vuonna 1938 asukasluku oli 9368. Monet jalopuut ja runsas kasvillisuus olivat tyypillisiä pitäjän alueella. Johanneksen mannerosan halkaisi Länsi-Kannaksen sydänseuduilta alkunsa saava Kosen- eli Rokkalanjoki, jonka jokilaaksoa seuraava asutus muodosti yhtenäisen ja kehittyneen maatalousalueen.Maatalous, kalastus, merenkulku, teollisuus ja satamat tarjosivat työtä asukkaille. Teollisuudesta mainittakoon Hackmanin selluloosatehdas, Kirkkoniemen teollisuuslaitokset ja Rokkalan Sementtivalimo. Niemelässä toimi aikanaan vientisahausta harjoittava Pitkäsaaren saha, jonka omisti Aunuksen Puu Oy. Vanhinta teollisuutta edustivat Koskijärven sahamylly vuodelta 1584, Johanneksen lasitehtaat Kukkola, Rokkala ja Kirkkoniemi (Rokkala glasindustri-aktiebolag) vv.1772-1926 (oli aikanaan Pohjois-Euroopan suurin lasinvalmistaja). Anton Alfthanin perustama Suomen ensimmäinen kynttilätehdas (Havi) sijaitsi alkuaan Johanneksessa, Kirjolan kartanossa. Meijereitä oli Karhulassa, Tikkalassa ja Kaislahdessa. Viipurin torilla käytiin kauppaamassa puutarhatuotteita.Johannekseen oli säännöllinen laivayhteys Viipurista. Viipuri-Koivisto-Terijoki rautatie ja Uuraan rata kulkivat pitäjän kautta, samoin päivittäinen linja-autoliikenne Viipurista Terijoelle.

JohannesJohannes sijaitsi Viipurinlahden rannalla, Koivistonniemen suojassa. Lännen puolelta sitä reunusti vehmas tiheään asuttu saaristovyöhyke.Pitäjän pinta-ala oli 218 km2, josta viljeltyä 4455 ha. 1930-luvulla Johannekseen kuului 23 kylää. Vuonna 1938 asukasluku oli 9368. Monet jalopuut ja runsas kasvillisuus olivat tyypillisiä pitäjän alueella. Johanneksen mannerosan halkaisi Länsi-Kannaksen sydänseuduilta alkunsa saava Kosen- eli Rokkalanjoki, jonka jokilaaksoa seuraava asutus muodosti yhtenäisen ja kehittyneen maatalousalueen.Maatalous, kalastus, merenkulku, teollisuus ja satamat tarjosivat työtä asukkaille. Teollisuudesta mainittakoon Hackmanin selluloosatehdas, Kirkkoniemen teollisuuslaitokset ja Rokkalan Sementtivalimo. Niemelässä toimi aikanaan vientisahausta harjoittava Pitkäsaaren saha, jonka omisti Aunuksen Puu Oy. Vanhinta teollisuutta edustivat Koskijärven sahamylly vuodelta 1584, Johanneksen lasitehtaat Kukkola, Rokkala ja Kirkkoniemi (Rokkala glasindustri-aktiebolag) vv.1772-1926 (oli aikanaan Pohjois-Euroopan suurin lasinvalmistaja). Anton Alfthanin perustama Suomen ensimmäinen kynttilätehdas (Havi) sijaitsi alkuaan Johanneksessa, Kirjolan kartanossa. Meijereitä oli Karhulassa, Tikkalassa ja Kaislahdessa. Viipurin torilla käytiin kauppaamassa puutarhatuotteita.Johannekseen oli säännöllinen laivayhteys Viipurista. Viipuri-Koivisto-Terijoki rautatie ja Uuraan rata kulkivat pitäjän kautta, samoin päivittäinen linja-autoliikenne Viipurista Terijoelle.

Sijoittaminen on meistä useimmille vieras asia. Sitä pidetään liituraitamiesten ja jakkupukunaisten likaisena pörssipelinä, josta halutaan pysyä mahdollisimman kaukana. Jatkuva pörssikurssien seuraaminen, osakkeiden ostaminen ja myyminen ja analyytikoiden liturgia eivät jaksa kiinnostaa.Sijoittaminen voi kuitenkin olla helppoa. Se ei edellytä talousuutisten ja pörssikurssien syvempää ymmärtämistä eikä suuria pääomia. Pennasen opeilla jopa kuusi euroa päivässä sijoittamalla voi tulla miljonääriksi - kunhan sijoittamisaika on riittävän pitkä. Kirjan käytännönläheisillä vinkeillä ja ideoilla pystyt kasvattamaan varallisuutta itsellesi, lapsillesi tai lapsenlapsillesi tietämättä sijoittamisesta juuri mitään.Kirjoittaja Seppo Pennanen on itseoppinut sijoittaja, joka on kokeillut käytännössä kaiken mitä kirjassaan opettaa. Hän on 35-vuotisen sijoittamisuransa aikana tehnyt siitä itselleen menestyksekkään elämäntavan. Nykyään hän viettää talvet Espanjassa ja kesät Suomessa ja on ottanut elämäntehtäväkseen olla onnellinen. Kirjoittaja on täysin varma siitä, että jos hän on siihen pystynyt, pystyy siihen kuka muu tahansa.169 sivua ; 21 cmJulkaisija [Helsinki] : Elämä tässä ja nyt® -kirja, [2018]Luokitus Raha. Pankit. Arvopaperit. Luotot (udkf 336.7)Pankkitoimi. Pörssitoimi. Sijoitustoiminta (ykl 36.22)Aiheet sijoitustoiminta strategiat sijoitukset (talous) rahastot sijoitusrahastot tuotto säästäminen Seppo Pennanen ; toimittanut Krista KinnunenISBN 978-952-94-0634-0 pehmeäkantinen

koko 10 x 7 x4cm, hieman naarmuisuutta, teksteissä vähän hankaumaa, käytetty hyväkuntoinen

Muu(t) tekijä(t): Ilkka MalmbergMerkinnät: omistajamerkintä (tarra)Asiasanat: kuvateokset, sotahistoria, sotatoimet, Krimin sota, autonomian aika, meritaistelut, purjelaivat, linnoitukset, sota-alukset, merisota

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: säästäminen, varallisuus, rikkaus, omaisuus

Asiasanat: historia, henkilöhistoria, yritykset, säätiöt, liikemiehet, Suomi, yritysjohtajat, perheyritykset, huolintaliikkeet, meriensuojelu, itämeri, logistiikka-ala

Turun Työväen Säästöpankki (1914–1992)Työväen Säästöpankki Turussa perustettiin 1914. Pankin nimeksi tuli Turun Työväen Säästöpankki (TTSP) vuonna 1946. Kun työväen säästöpankit yhdistyivät 1971 Suomen Työväen Säästöpankiksi (STS), jättäytyi TTSP ainoana sen ulkopuolelle.[7]STS ja TTSP kilpailivat keskenään Turussa. STS avasi konttorin Turkuun. STS tarjosi 1985 yhteistyön tiivistämistä. TTSP piti kiinni itsenäisyydestään ja torjui tarjouksen. TTSP:n toimitusjohtaja muistutti, että pankeilla oli konttorit lähekkäin saman kadun varrella, mikä ei voinut olla merkki hyvästä yhteistoiminnasta. STS:n salattu tavoite oli pankkien yhdistäminen, vaikka pääjohtaja Ulf Sundqvist oli todennut etsivänsä liittolaista eikä kilpailijan nielaisemista.[8] Yhdistäminen ei toteutunut, mutta STS ja TTSP pääsivät sopuun 1988 solmittuaan isot osake- ja kiinteistökaupat.[9]TTSP:n nimeksi vaihdettiin TYP 1989. Tällä nimellä se ehti toimia vain lyhyen aikaa, sillä vuonna 1992 TYP liittyi Suomen Säästöpankkiin, joka kuitenkin joutui heti vaikeuksiin ja pilkottiin seuraavana vuonna. wiki

Muu(t) tekijä(t): Simo Elomaa, Pekka Morri

Sarja: Tietoa rakentajille

Merkinnät: ylivedetty omistajamerkintäAsiasanat: historia, kaupunginosat, asunto-osakeyhtiöt, asuinrakennukset, rivitalot, asukkaat

Asiasanat: hevonen, metsätyö, metsurit, metsäkuljetus, työhevoset

Muu(t) tekijä(t): Mika PesonenAsiasanat: sijoitukset, arvopaperit, osakkeet, sijoitustoiminta, sijoitusrahastot, sijoittajat, oppaat (teokset), joukkovelkakirjat, sijoitukset (talous)

Asiasanat: elämäkerrat, toimittajat, karjalaisuus, valokuvaajat, henkilöbibliografiat, kansatieteilijät

Asiasanat: historia, säätiöt, maanomistus, asutustoiminta, virkatalot, stiftelser, jordinnehav, kolonisation, boställen

Asiasanat: historia, historiikit, säätiöt, etujärjestöt

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Bibliotheca historica 83Asiasanat: elämäkerrat, naiset, vankilat, vankeinhoito