Muu(t) tekijä(t): Salla Nazarenko, Anna-Maria TukiainenAsiasanat: ihmisoikeudet, media, sananvapaus, yksilönsuoja

Asiasanat: ihmisoikeudet, pakolaiset, siirtolaisuus, ulkomaalaiset, hallintomenettely, maastakarkotus, valtiosopimukset, turvapaikkaoikeus, julkisoikeuden historia, oleskeluluvat

Muu(t) tekijä(t): Maija Parviainen-Mäkelä, Tapani PeltonenAlkuteos: Wetterkunde fur alle

Asiasanat: talouspolitiikka, hyvinvointivaltio, yksityistäminen, lama, sosiaalipolitiikka, julkinen sektori, työttömyys, julkinen talous

Muu(t) tekijä(t): Sari Vänni

Muu(t) tekijä(t): Esteri PitkänenMerkinnät: omistajamerkintä

Sarja: PulttiAsiasanat: lastenkirjallisuus, nuortenkirjallisuus, poikakirjat

Sarja: Eurooppa-tietoa 184Asiasanat: ulkopolitiikka, perustuslait, turvallisuuspolitiikka, säädösvalmistelu

Muu(t) tekijä(t): Minna SääväläSarja: KleioAsiasanat: yhteiskuntakuvaus, yhteiskuntakehitys, poliittinen kehitys, kastijärjestelmä

Muu(t) tekijä(t): Ilkka RekiaroAlkuteos: If love is a game, these are the rulesAsiasanat: parisuhde, rakkaus

Muu(t) tekijä(t): Esko Helle, Matti Vanhanen ym.Sarja: Eurooppa-tietoa 181Asiasanat: ulkopolitiikka, perustuslait, turvallisuuspolitiikka, säädösvalmistelu

Muu(t) tekijä(t): Minna SääväläSarja: KleioAsiasanat: yhteiskuntakuvaus, yhteiskuntakehitys, poliittinen kehitys, kastijärjestelmä

Muu(t) tekijä(t): Reino Erma, Raimo Katila ym.Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Tampereen yliopisto Yrityksen taloustieteen ja yksityisoikeuden laitos B, Tutkimuksia ja monisteita n:o 27

Suomessa harjoitettu ilmatieteellinen tutkimus ja havaintotoiminta sai alkunsa jo Turun Akatemiassa 1700-luvulla. Varhaisista alan tutkijoista tärkein oli Helsingin yliopiston fysiikan professori G. G. Hällström (1775–1844). Merkittävä tapahtuma oli magneettismeteorologisen observatorion (nykyisin Ilmatieteen laitos) perustaminen vuonna 1838. Observatoriossa tehtiin laajamittaisia havaintoja säästä ja magneettikentän vaihteluista kuten muissakin vastaavissa observatorioissa Euroopassa 1800-luvulla. Observatorion johtajana toimi fysiikan professori ja runoilija J. J. Nervander (1805–1848). Laajemmat ilmatieteelliset havainnot käynnistyivät koko maassa Suomen Tiedeseuran aloitteesta vuonna 1846. Ensimmäiset yleisölle suunnatut sääennusteet aloitetiin 1880-luvulla. Myöhemmin radion ja television välityksellä laitoksen sääpalvelut tavoittivat päivittäin kaikki tietoja tarvitsevat tahot.1900-luvulla Ilmatieteen laitoksen toiminta laajeni merkittävästi useille toimialoille ja siitä kehittyi kansallisesti ja kansainvälisesti huomattava tutkimus- ja palvelulaitos. Nykyään laitoksen toimintaan kuuluvat havainnot ja tutkimukset ilmakehän kaikista kerroksista aina avaruuteen asti. Suomessa monet meteorologian tutkijat ovat nousseet maailmanmaineeseen kuten esimerkiksi akateemikko Erik Palmén (1898–1985) ja meteorologisten luotaimien kehittäjä Vilho Väisälä (1889–1969). Ulkoasu 341 sivua : kuvitettu ; 26 cmKieli suomiTiivistelmän kieli englantiJulkaisija Helsinki : Societas Scientiarum Fennica, 2021.Sarja Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk, ISSN 0067-8481; 215.Luokitus Ilmatiede. Meteorologia (udkf 551.5)Meteorologia. Klimatologia (ykl 55.5)Aiheet Meteorologinen keskuslaitos. Ilmatieteellinen keskuslaitos. Ilmatieteen laitos. 1700-luku 1800-luku 1900-luku meteorologia meteorologit geofysiikka maamagnetismi observatoriot historia tieteenhistoria Suomi Finland Heikki NevanlinnaISBN 978-951-653-455-1 sidottu

Muu(t) tekijä(t): Pentti TapanaSarja: Moduli - karttuvaa tietoa MaantiedeAlkuteos: World weather and climate

Muu(t) tekijä(t): Toivo J Komsi, V R |0 (FI-ASTERI-N)000078467 Toijala ym.

Muu(t) tekijä(t): Esko Helle, Matti Vanhanen ym.Sarja: Eurooppa-tietoa 181Asiasanat: ulkopolitiikka, perustuslait, turvallisuuspolitiikka, säädösvalmistelu

Alkuteos: Die Fruchtbarkeit in der Ehe

Sarja: Sosiaalipoliittisen yhdistyksen tutkimuksia 51Asiasanat: väitöskirjat, sosiaalityö, sosiaalinen kontrolli, sosiaalihuolto, sosiaalityöntekijät, kontrollipolitiikka, byrokratia, sosiaaliviranomaiset, sosiaalitoimistot