Pääskynen oli lastenlehti, joka ensimmäisen kerran alkoi ilmestyä 1871 Emilie Bergbomin (1834–1905) aloitteesta. Bergbom johti Suomalaista Teatteria yhdessä veljensä Kaarlo Bergbomin kanssa. Lehti eli vuoteen 1881.Lastenlehtien merkitys 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun Suomessa oli varsin suuri. Monet kirjailijat ja kirjoittamisen harrastajat julkaisivat niissä tekstejään. Pääskynen oli 1800-luvulla ilmestyneistä lastenlehdistä huomattavin.Pääskystä toimitti Ida Godenhjelm (1837–1913). Lehden vakituisena avustajana oli kansanrunouden tutkija, Helsingin yliopiston professori Julius Krohn (1835–1888) perheineen. Julius Krohnin toinen vaimo Minna Krohn (o.s. Lindroos, 1841–1917) kokosi omista teksteistään ja muista Krohnin perheen kertomuksista teoksen Pääskysen liverryksiä lapsille (1883).Pääskynen alkoi ilmestyä uudelleen Otavan kustantamana 1906. Lehti ilmestyi yhtäjaksoisesti vuoteen 1935. Se oli suosittu: painos oli parhaimmillaan 1910-luvun lopulla 6 000 kappaletta.Uutta Pääskystä toimittivat Julius Krohnin tytär, kirjailija Helmi Krohn (1871–1967), kirjailija Anni Swan (1875–1958) ja kirjailija Arvid Lydecken (1884–1960). Taiteilija Rudolf Koivu (1890–1946) piirsi runsaasti kuvituksia ja vinjettejä lehteen.

Pääskynen oli lastenlehti, joka ensimmäisen kerran alkoi ilmestyä 1871 Emilie Bergbomin (1834–1905) aloitteesta. Bergbom johti Suomalaista Teatteria yhdessä veljensä Kaarlo Bergbomin kanssa. Lehti eli vuoteen 1881.Lastenlehtien merkitys 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun Suomessa oli varsin suuri. Monet kirjailijat ja kirjoittamisen harrastajat julkaisivat niissä tekstejään. Pääskynen oli 1800-luvulla ilmestyneistä lastenlehdistä huomattavin.Pääskystä toimitti Ida Godenhjelm (1837–1913). Lehden vakituisena avustajana oli kansanrunouden tutkija, Helsingin yliopiston professori Julius Krohn (1835–1888) perheineen. Julius Krohnin toinen vaimo Minna Krohn (o.s. Lindroos, 1841–1917) kokosi omista teksteistään ja muista Krohnin perheen kertomuksista teoksen Pääskysen liverryksiä lapsille (1883).Pääskynen alkoi ilmestyä uudelleen Otavan kustantamana 1906. Lehti ilmestyi yhtäjaksoisesti vuoteen 1935. Se oli suosittu: painos oli parhaimmillaan 1910-luvun lopulla 6 000 kappaletta.Uutta Pääskystä toimittivat Julius Krohnin tytär, kirjailija Helmi Krohn (1871–1967), kirjailija Anni Swan (1875–1958) ja kirjailija Arvid Lydecken (1884–1960). Taiteilija Rudolf Koivu (1890–1946) piirsi runsaasti kuvituksia ja vinjettejä lehteen.

Pääskynen oli lastenlehti, joka ensimmäisen kerran alkoi ilmestyä 1871 Emilie Bergbomin (1834–1905) aloitteesta. Bergbom johti Suomalaista Teatteria yhdessä veljensä Kaarlo Bergbomin kanssa. Lehti eli vuoteen 1881.Lastenlehtien merkitys 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun Suomessa oli varsin suuri. Monet kirjailijat ja kirjoittamisen harrastajat julkaisivat niissä tekstejään. Pääskynen oli 1800-luvulla ilmestyneistä lastenlehdistä huomattavin.Pääskystä toimitti Ida Godenhjelm (1837–1913). Lehden vakituisena avustajana oli kansanrunouden tutkija, Helsingin yliopiston professori Julius Krohn (1835–1888) perheineen. Julius Krohnin toinen vaimo Minna Krohn (o.s. Lindroos, 1841–1917) kokosi omista teksteistään ja muista Krohnin perheen kertomuksista teoksen Pääskysen liverryksiä lapsille (1883).Pääskynen alkoi ilmestyä uudelleen Otavan kustantamana 1906. Lehti ilmestyi yhtäjaksoisesti vuoteen 1935. Se oli suosittu: painos oli parhaimmillaan 1910-luvun lopulla 6 000 kappaletta.Uutta Pääskystä toimittivat Julius Krohnin tytär, kirjailija Helmi Krohn (1871–1967), kirjailija Anni Swan (1875–1958) ja kirjailija Arvid Lydecken (1884–1960). Taiteilija Rudolf Koivu (1890–1946) piirsi runsaasti kuvituksia ja vinjettejä lehteen.

Vertauskuvia, symboleja on kaikkialla ympärillämme. Professorin kirja kertoo kattavasti symbolien maailmasta. Teoksen kuvitus on suurelta osin kirkkotaiteen alueelta. Symbolit, kirkkotaide

Muu(t) tekijä(t): Päivi SaarinenAsiasanat: henkilöhistoria, lääkärit, psykiatrit, professorit

Merkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: Babar et le professeur Grifaton

Kukoistuksen käsikirjoitus on professori Pekka Himasen selvitys Suomen henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin tekijöistä 2010 -luvulla.

Pääskynen oli lastenlehti, joka ensimmäisen kerran alkoi ilmestyä 1871 Emilie Bergbomin (1834–1905) aloitteesta. Bergbom johti Suomalaista Teatteria yhdessä veljensä Kaarlo Bergbomin kanssa. Lehti eli vuoteen 1881.Lastenlehtien merkitys 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun Suomessa oli varsin suuri. Monet kirjailijat ja kirjoittamisen harrastajat julkaisivat niissä tekstejään. Pääskynen oli 1800-luvulla ilmestyneistä lastenlehdistä huomattavin.Pääskystä toimitti Ida Godenhjelm (1837–1913). Lehden vakituisena avustajana oli kansanrunouden tutkija, Helsingin yliopiston professori Julius Krohn (1835–1888) perheineen. Julius Krohnin toinen vaimo Minna Krohn (o.s. Lindroos, 1841–1917) kokosi omista teksteistään ja muista Krohnin perheen kertomuksista teoksen Pääskysen liverryksiä lapsille (1883).Pääskynen alkoi ilmestyä uudelleen Otavan kustantamana 1906. Lehti ilmestyi yhtäjaksoisesti vuoteen 1935. Se oli suosittu: painos oli parhaimmillaan 1910-luvun lopulla 6 000 kappaletta.Uutta Pääskystä toimittivat Julius Krohnin tytär, kirjailija Helmi Krohn (1871–1967), kirjailija Anni Swan (1875–1958) ja kirjailija Arvid Lydecken (1884–1960). Taiteilija Rudolf Koivu (1890–1946) piirsi runsaasti kuvituksia ja vinjettejä lehteen.

Pääskynen oli lastenlehti, joka ensimmäisen kerran alkoi ilmestyä 1871 Emilie Bergbomin (1834–1905) aloitteesta. Bergbom johti Suomalaista Teatteria yhdessä veljensä Kaarlo Bergbomin kanssa. Lehti eli vuoteen 1881.Lastenlehtien merkitys 1800-luvun loppupuolen ja 1900-luvun alun Suomessa oli varsin suuri. Monet kirjailijat ja kirjoittamisen harrastajat julkaisivat niissä tekstejään. Pääskynen oli 1800-luvulla ilmestyneistä lastenlehdistä huomattavin.Pääskystä toimitti Ida Godenhjelm (1837–1913). Lehden vakituisena avustajana oli kansanrunouden tutkija, Helsingin yliopiston professori Julius Krohn (1835–1888) perheineen. Julius Krohnin toinen vaimo Minna Krohn (o.s. Lindroos, 1841–1917) kokosi omista teksteistään ja muista Krohnin perheen kertomuksista teoksen Pääskysen liverryksiä lapsille (1883).Pääskynen alkoi ilmestyä uudelleen Otavan kustantamana 1906. Lehti ilmestyi yhtäjaksoisesti vuoteen 1935. Se oli suosittu: painos oli parhaimmillaan 1910-luvun lopulla 6 000 kappaletta.Uutta Pääskystä toimittivat Julius Krohnin tytär, kirjailija Helmi Krohn (1871–1967), kirjailija Anni Swan (1875–1958) ja kirjailija Arvid Lydecken (1884–1960). Taiteilija Rudolf Koivu (1890–1946) piirsi runsaasti kuvituksia ja vinjettejä lehteen.

Viljo Tarkiainen oli suomalainen kirjallisuudentutkija, kriitikko ja Helsingin yliopiston professori.

Muu(t) tekijä(t): Eino Wilhelms, Kalevi SilvolaMerkinnät: omistajamerkintä

Asiasanat: muistelmat, virkamiehet, professorit, historiantutkijat

Asiasanat: elämäkerrat, papit, professorit, teologit

Sosiologian professorin kirja moraalin olemuksesta ja vaikutuksesta yhteiskuntafilosofioissa. Dimensiot 22 ¤ 15 cm.

Teos esittelee ja kuvaa professori Aimo Kanervan taidetta, työtä ja elämää. Kuvitettu. Dimensiot 25 ¤ 25 cm

Teoksen kuvat ovat vuosilta 1942-1943 jolloin professori Aukusti Tuhka kulki Kuusamon jälleenrakennusalueilla. Dimensiot 26 ¤ 21 cm.

Alkuteos: The road to CarmelAsiasanat: muistelmat, näyttelijät, saarnaajat, professorit

Muu(t) tekijä(t): Seppo Suokunnas, Reijo ArkkilaAsiasanat: henkilöhistoria, papit, professorit, teologit, evankelinen liike

Asiasanat: muistelmat, historia, professorit, historiantutkimus, helsingin yliopisto

PerheKirjaIsoäiti , 1878-1949Otava 1942.Ulkoasu 215, [1] sivuaKieli suomiAlkuteoksen kieli suomiJulkaistu Helsinki : Otava 1942.Lisätiedot IsoäitiKatri BergholmHenkilötiedotSyntynyt 27. joulukuuta 1878HelsinkiKuollut 7. huhtikuuta 1949HelsinkiKansalaisuus suomalainenAmmatti kirjailija, suomentajaKirjailijaSalanimi isoäitiTuotannon kieli suomiMuuta tietoaSuomen Sotilaskotiliiton perustaja ja ensimmäinen puheenjohtajaKatri Bergholm, os. Ignatius (27. joulukuuta 1878 Helsinki[1] – 7. huhtikuuta 1949 Helsinki) oli suomalainen kirjailija joka oli Suomen Sotilaskotiliiton perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja.Katri Bergholmin vanhemmat olivat Suomen tilastollisen keskusviraston johtaja, senaattori Karl Emil Ferdinand Ignatius (1837–1909) ja Amanda Kristina Bergman (1841–1921). Hän oli naimisissa vuodesta 1900 filosofian tohtori, professori Axel Herman Bergholmin kanssa.[1] Tohtori Bergholm toimi eduskunnan kirjaston ylikirjastonhoitajana.Bergholm toimi 1917–1918 vangittujen ja karkotettujen avustustoimikunnan puheenjohtajana.[1] Vuonna 1918 hän teki aloitteen sotilaskotien perustamisesta ja ensimmäinen sotilaskoti avattiinkin tammikuussa 1919. Bergholm toimi sitten Suomen Sotilaskotiliiton puheenjohtajana 1921–1937. Bergholm toimi myös Mannerheimin lastensuojeluliiton varapuheenjohtajana vuodesta 1928. Bergholm piti 1930- ja 1940-luvulla Isoäidin kirjeenvaihto-nimistä suosittua palstaa Kotiliesi-lehdessä.Hänelle myönnettiin mm. Vapaudenristin 1 lk m.k., VR 2 ja VR 3 sekä Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Punaisen Ristin ansioristit. Suomen Sotilaskotiliitto lyötti vuonna 1948 Essi Renwallin suunnitteleman "Katri Bergholm mitalin, joka voidaan myöntää sotilaskotityössä erityisesti ansioituneille henkilöille.