Muu(t) tekijä(t): Kaisu MahlamäkiAsiasanat: talvisota, jatkosota, matrikkelit

muutama alleviivaus, kansissa hiukan kulumaa, kuvitettu

Sarja: Ässä-kirjatAsiasanat: talvisota

Muu(t) tekijä(t): Heikki Nikunen, Jyrki K Talvitie ym.Asiasanat: talvisota, jatkosota, sotahistoria, ilmasota

Asiasanat: talvisota, jatkosota, kotirintama, sota-aika

Asiasanat: muistelmat, talvisota, jatkosota, historia, sotahistoria, sotaveteraanit, sota-aika, sotilaat

**Hans Metzger, Suomessa alkuopintiensä saanut ja yliopistossakin opiskellut, Saksan lähetystön lehdistösihteeri, oli aitiopaikalla suomalais-saksalaisissa kansakäymisissä talvisodan aikana.**-Hans Metzger kuvaa muistelmiensa ensimmäisessä osassa talvisotaan johtaneita tapahtumia ja itse sotaa Saksan lähetystön näkökulmasta, sitten välirauhan jännittävää aikaa ja Suomen hallituksen hidasta, yhä kiisteltyä lähentymistä Hitlerin Saksaan**

**Ideologiaansa he eivät kuitenkaan muuta, sillä se perustuu suomalaisen yhteiskunnan epäoikeudenmukaisuuteen.**

Asiasanat: talvisota, jatkosota, mentaliteettihistoria, sodat**Eri kirjoittajat analysoivat monipuolisesti sota-ajan syvävaikutusta ja merkitystä Suomelle ja suomalaisille. Katso sisällysluettelo**

Asiasanat: talvisota, jatkosota, historia, henkilöhistoria, taistelut, lentäjät, Mannerheim-ristin ritarit, sotilaslentäjät, ilmasota, sotilaslentokoneet, sotilasilmailu, hävittäjät (sotilaslentokoneet), lentomestarit

**Eräs sodan kovimmista kohtaloista on sotavangin tie. Toisessa maailmansodassa otettiin historiassa ennennäkemättömiä määriä sotavankeja, ja lievimmilläänkin heidän tavallinen osansa oli pakkotyö epäinhimillisissä oloissa.**Puna-armeijan vangeiksi jääneet suomalaissotilaat joutuivat valtaisaan vankileirien saaristoon, jopa tuhansien kilometrien päähän kotimaasta. Helpompi ei välttämättä ollut niiden suomalaisten osa, jotka jäivät saksalaisten vangeiksi sodan loppuaikojen kaaoksessa. Oman, vaikean lukunsa Suomen sotahistoriassa muodostaa neuvostoarmeijan sotavankien suuri kuolleisuus. Heikon ravinnon ja raskaan työn yhdistelmä surmasi vankeja kaikkien rintamien takana, ja hengissä selvinneille vankeusajasta tuli painajainen. Kammottavia oloja pahempaa oli täydellinen epätietoisuus tulevasta, elämä vihollisen armoilla. **Kirja kertoo sotavankien kärsimyksistä, sitkeydestä ja omanarvontunnosta, joka auttoi kestämään.

-Eversti Käkönen, sotilasasiamies Moskovassa ennen talvisotaa ja välirauhan aikana, kertoo jännittävästä tehtävästään: olivatko venäläiset rakentaneet uuden, strategisesti tärkeän rautatien Sorokan ja Arkangelin välille?-Kirjassaan Käkönen kuvaa tekemäänsä tiedustelumatkaa etsiessään viitteitä yhdysradan olemassaolosta. Matkan hän teki keväällä 1941. Käkönen oli silloin Moskovassa sotilasasiamiehenä ja reissu oli "naamioitu" hiihtolomaksi.-Käkösen kirjan lopussa sanotaan, kuinka hänen raporttinsa oikoradasta "unohtui arkistoihin" ja yhdysrata tuli suurena yllätyksenä sekä suomalaisille, että saksalaisille kesällä 1941 ja että monet kiistelivät kunniasta, kuka sen ensimäisenä sai tietoonsa ja ilmoitti siitä Suomen Päämajalle kesällä 1941.-Käkösen uskottavuutta on tosin jopa kyseenalaistettu eräissä muissa yhteyksissä, kuten 1944 asekätkentäjuttua selviteltäessä. Hänen epäiltiin esim. paljastaneen tietoja punaiselle Valpolle muista asekätkijöistä.

Muu(t) tekijä(t): Kauko I RumpunenMerkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: talvisota, jatkosota, sotahistoria, välirauha

Muu(t) tekijä(t): Toivo H. LuukkoAsiasanat: muistelmat, talvisota, jatkosota, jalkaväki

**Jäppinen osallistui 1930-luvun lopulla reserviupseereiden tiedotusalan kertausharjoituksiin ja vähän ennen toisen maailmansodan alkua hän teki opinto- ja tutustumismatkan Saksaan ja Puolaan heinä-elokuussa 1939.**Jatkosodan alussa Jäppinen toimi tiedotuskomppanian päällikkönä. Anottuaan siirtoa kenttäarmeijaan 1942 hän toimi viimeksi kesällä 1944 pataljoonankomentajana Karjalankannaksella ja syksyllä 1944 aselevon jälkeen lohkonsa linnoitusvastaavana. fi.wikipedia.org/wiki/**

**Jatkosodan alussa Jäppinen toimi tiedotuskomppanian päällikkönä. Anottuaan siirtoa kenttäarmeijaan 1942 hän toimi viimeksi kesällä 1944 pataljoonankomentajana Karjalankannaksella ja syksyllä 1944 aselevon jälkeen lohkonsa linnoitusvastaavana. ** https://fi.wikipedia.org/wiki/