Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: jatkosota, huumori, sotakirjallisuus, korsut

Merkinnät: omistajamerkintä (leima)

Puna-armeijan suurhyökkäys kesällä 1944 tuli yllätyksenä Suomen sodanjohdolle. Lentorykmentti 3:n komentaja everstiluutnantti Gustaf ”Eka” Magnusson oli kuitenkin aavistanut sodan lopputuloksen jo varhain ja toteuttanut hävittäjien johtamisjärjestelmän Kannaksella sekä laatinut lentorykmenttinsä vetäytymissuunnitelman. Näiden valmistelujen ansiosta vähälukuiset hävittäjämme kykenivät taistelemaan vihollisen ilmaylivoimaa vastaan ja aiheuttamaan hyökkääjälle tuntuvia tappioita.Eka Magnusson oli perehtynyt hävittäjien johtamiseen 30-luvulla tekemillään ulkomaankomennuksilla, mutta uudistusmielinen upseeri ei saanut vastakaikua Ilmavoimien johdolta ja hän joutui kamppailemaan näkemystensä puolesta vielä sotienkin aikana. Talvisodan syttyessä Magnusson joutui laivueenkomentajana epätoivoiseen tehtävään puolustaessaan pienellä hävittäjäosastolla Kannaksen ilmatilaa. Raskas kokemus sai hänet vakuuttumaan hyvin johdetun ja suorituskykyisen hävittäjäaseen tärkeydestä pienen maan puolustuksessa.Kun Suomen kohtalon hetki sitten koitti kesällä 1944, havaittiin Magnussonin luoman johtamisjärjestelmän merkitys puolustustaistelussa ja hänelle myönnettiin ansioistaan Mannerheim-risti. Myös alaiset arvostivat Magnussonia – hän oli komentaja, joka loi laivueensa hengen osallistumalla miestensä rinnalla ilmataisteluihin.Eka Magnusson on tunnettu saavutuksistaan hävittäjäkomentajana, mutta hän oli myös humanisti ja henkinen etsijä, joka perehtyi eri uskontoihin ja oli kiinnostunut teosofiasta sekä ruusuristiläisyydestä. Kirjan sivuilta piirtyykin kuva poikkeuksellisesta upseerista ja ihmisestä, joka kulki vankkumatta valitsemallaan tiellä. Kovakantinen 148 x 210 mm 394 sivua 160 kuvaa ISBN 978-952-229-200-1

Kirjan tekijä on helsinkiläinen vuonna 1951 syntynyt alidiakoni. Hän toteaa, että kirja on syntynyt kiinnostuksesta historiaan ja ortodoksiaan. Mielenkiinto oman seurakunnan historiaan vei Timo Lehtosen tutkijanuralle ja sotilaskirkkojen vaiheisiin Suomessa.Vuosien 1983-90 aikana Lehtonen teki tutkimusta Kansallisarkistossa ja Museovirastossa. Merkittävimpinä lähteinä on käytetty venäläisiä sotilasasiakirjoja ja insinöörihallinnon piirustuksia. Pääsy Venäjän valtion historiallisen arkiston asiakirjoihin selvensi monia asioita.Tutkimustietoa on aiemmin julkaistu mm. Tuusula-Seuran aikakirjassa 1991, Hangon museon vuosikirjassa Maailman valo 1992, Ortodoksisen kirkkomuseon näyttelyluettelossa 1994 sekä Helsingin ortodoksisen seurakunnan juhlakirjassa 2002. Aineiston laajuus ja venäjänkielisen materiaalin avaaminen on vienyt aikaa. Varsinaisen tutkimustyön Lehtonen on suorittanut ilman näkevää avustajaa, sokeutumisen jälkeen on käytössä ollut avustaja materiaalin käsittelyssä.Lehtosen tekemä työ on uraauurtava ja ensimmäinen yhtenäinen autonomian ajan sotilaskirkkoja käsittelevä julkaisu.Kirjoittaja on toiminut Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n puheenjohtajana ja muissakin näkövammaisorganisaatioiden luottamustehtävissä. Opaskoirat Aada ja Pirta ovat opastaneet Lehtosta moneen kohteeseen tutkimusmatkoilla entisiin sotilaskirkkoihin.Luokitus Arkkitehtuuri. Rakennustaide (udkf 72)Ortodoksinen kirkko (udkf 281.9)Kirkot ja muut uskonnolliset rakennukset (ykl 72.24)Ortodoksinen kirkko (ykl 28.2)Aiheet 1809-1917 ortodoksinen kirkko kirkkorakennukset arkkitehtuuri kirkolliset esineet kasarmit varuskunnat sotaväki sotilaat autonomian aika

Asiasanat: sotaromaanit, Leningrad

Muu(t) tekijä(t): Hannu Väisänen, Wolfgang Bayer ym.Asiasanat: muistelmat, sotahistoria, Ilmavoimat, ilmasota, pommitukset

Asiasanat: muistelmat, jatkosota

kuusi karttaliitettä

Jatkosodan tositapahtumin vahvasti pohjaava sotaromaani.

Mm. Kaatuneet: Nokia, Suoniemi, Tottijärvi

Muu(t) tekijä(t): W. E. Tuompo, V. A. M. KarikoskiAsiasanat: talvisota, teollisuus, kotirintama, ilmapuolustus

Asiasanat: henkilöhistoria, sotahistoria, urheilijat, upseerit, huippu-urheilu, sotilaat, Mannerheim-ristin ritarit, hiihtäjät, urheiluhistoria

Muu(t) tekijä(t): Pekka Kontu, Mauri E Virtanen ym.Asiasanat: järjestöhistoriikit, sotilaspojat, suojeluskunnat, maanpuolustusjärjestöt

Muu(t) tekijä(t): Eero ElfvengrenSarja: Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitoksen julkaisujaAsiasanat: historia, puolustusvoimat, suojeluskunnat, lotat